Suonpohjan ennallistaminen suoksi eli vettäminen (vesittäminen) tarkoittaa, että pumppaamalla kuivattujen alueiden vedenpinta nostetaan sopivalle korkeudelle patojen ja maansiirtojen avulla. Painovoimaisesti kuivattujen suonpohjien padotuksen säätö vaatii yleensä suurempia massansiirtoja kuin pumppukuivatuilla alueilla.

Vettämisen onnistumiseksi padoissa tarvitaan yleensä ylivirtaamaputkia, joilla vedenpintaa voidaan tarvittaessa säätää muun muassa vuodenaikaisvaihtelun mukaan. Patojen lisäksi tarvitaan yleensä myös entisten tuotantosarkojen pengerryksiä, joilla tavoitellaan alueen sisälle tasaisempaa vedenpinnan tasoa vähentämällä korkeuseroja tuotantosarkojen sisällä ja niiden välillä.

Vettäminen sopii ohut- ja paksuturpeisille suonpohjille. Paksuturpeisilla alueilla on riski, että jäännösturve irtoaa alustastaan ja pääsee valumaveden mukana alapuolisiin vesistöihin. Alueen kasvittuminen ennen vettämistä pienentää riskiä. Ohutturpeisilla alueilla huomion kohteena tulee pitää pohjamaasta mahdollisesti liukenevat mineraaliravinteet. Happamilla sulfaattimailla pitää tunnistaa valumavesien happamoitumisriski.

Vettämisessä tulee aina huomioida myös viereiset alueet, koska niille voi aiheutua ylimääräisestä vedestä huomattavaa vahinkoa. Tämä korostaa vettämisen yhteydessä rakennettavien patojen ja ylivirtaamaputkien merkitystä entisestään. Toisaalta vettämisessä voi auttaa, jos ympäröiviltä alueilta johdetaan vettä suonpohjalle. Tällöin saadaan vähennettyä märkyysolosuhteiden ja vedenpinnan tason vaihtelua, mikä parantaa edellytyksiä suokasvillisuuden palaamiselle. Samalla entinen turvetuotantoalue voi toimia ympäröivien alueiden valuntavesien ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäjänä ja siten vähentää vesistökuormitusta.

Vedenpinnan nostaminen maansiirtojen ja patojen avulla maksaa 500 – 1 000 € hehtaarille. Poikkeuksen muodostavat suuria massansiirtoja vaativat kohteet. Rahkasammalmateriaalin siirtoistutukset maksavat kohteen mukaan 5 000 – 10 000 € hehtaarille.

• Turvetuotantoalueiden jatkokäyttömuodot - kustannukset ja tuet (pdf)

Ilmastovaikutukset

Vaikka sarakasvit ovat huomattavia hiilen sitojia ennallistetuilla suonpohjilla, niiden vaikutus ilmastolle on kaksijakoinen. Sarakasvit johtavat jäännösturpeen hapettomissa oloissa muodostuvan metaanin ilmakehään ja jopa kiihdyttävät juurissaan turpeeseen kulkeutuvilla hiiliyhdisteillä metaanin muodostumista. Metaani vaikuttaa ilmakehässä jopa 29,8 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Ennallistettu suonpohja voi olla ilmastoa lämmittävä, vaikka sen kasvillisuus sitoisikin hiiltä.

Hiilensidonta voi olla ennallistetun suoekosysteemin kehityksen varhaisvaiheessa niin tehokasta, että se kompensoi metaanin määrän, ja suo viilentää ilmastoa. Ennallistetun suonpohjan viilentävä vaikutus voi kestää muutamista vuosista muutamiin vuosikymmeniin. Myöhemmissä kehitysvaiheissa metaania voi alkaa muodostua enemmän, ja suolla on ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Geologisessa mielessä kehityksensä alkuvaiheessa olevat sarasuot ja Pohjois-Suomen aapasuot ovat metaanin muodostumisen vuoksi luonnontilaisinakin pääasiassa ilmastoa lämmittäviä. Ennallistettu suonpohja vastaa lähinnä soistumiskehityksensä alkuvaiheessa olevaa nuorta suota, joten on luontaisen kehityksen mukaista, että myös ennallistetulla suonpohjalla hiilensidonnasta vastaavat suurimmaksi osaksi sarakasvit ja että suo saattaa ainakin soistumisen edetessä olla ilmastoa lämmittävä.

Ennallistetun suonpohjan päästöt riippuvat suuresti ravinteisuudesta, jäännösturpeen paksuudesta ja vedenpinnan tasosta. Mitä ravinteisempi suonpohja on, sitä enemmän muodostuu metaania. Samoin voidaan yleistää, mitä suurempi on jäännösturpeen paksuus, sitä enemmän muodostuu metaania.

Vastaavasti vedenpinnan ollessa lähellä maanpintaa metaania pääsee enemmän ilmakehään kuin kuivissa olosuhteissa, joissa osa metaanista hapettuu suon pintaosissa hiilidioksidiksi ennen kulkeutumistaan ilmakehään. Toisaalta rahkasammalten ja sarojen hiilensidonta on tehokkainta, kun vedenpinta on lähellä maanpintaa. Vedenpintaa alentamalla heikennetään suokasvillisuuden kykyä sitoa ilmakehän hiilidioksidia.

Tupasvilla ja sarat antavat suojaa rahkasammalille ja luovat niille suotuisat olosuhteet, mikä nopeuttaa niiden leviämistä ennallistetulle alueelle. Rahkasammalten ja sarakasvien yhteiskasvustojen on havaittu olevan yhdenlajin kasvustoja tehokkaampia hiilensitojia. Tämän lisäksi rahkasammalet hyödyntävät osan poistuneesta metaanista hiilensidonnassaan.

Ennallistetun suonpohjan hiilensidontaa voidaan tehostaa rahkasammalten siirtoistutusten avulla. Rahkasammalet leviävät suopohjalle itsestään kymmenen vuoden kuluessa, kunhan vedenpinnan taso on riittävän lähellä maanpintaa. Kaasunvaihtotutkimuksissa on todettu, että ennallistettu suonpohja vastaa luonnontilaista suota jo muutaman vuoden kuluttua ennallistamistoimien aloittamisesta.

Vesistö- ja monimuotoisuusvaikutukset

Ennallistetut suonpohjat pidättävät valumavesien ravinteita ja kiintoaineita, joten niiden vesistövaikutukset ovat pitkällä aikavälillä positiivisia. Ennallistaminen lisää aluksi liukoisen fosforin poistumista alapuolisiin vesistöihin. Tämä johtuu siitä, että kohonneen pohjaveden mukana poistuu jäännösturpeesta fosforia, jota ennallistamisen alkuvaiheen vähäinen kasvillisuus ei pysty sitomaan.

Suoksi ennallistamisen tavoite on palauttaa alkuperäistä vastaava suokasvillisuus suonpohjalle, joten luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ennallistamista voidaan pitää parhaana jatkokäyttömuotona. Kasvillisuuden luontainen kehittyminen suonpohjalle on kuitenkin verraten hidasta. Yleiset valtalajit, etenkin sarakasvit ja tietyt märkien välipintojen rahkasammalet, voivat kuitenkin palautua suonpohjalle nopeasti, muutamassa vuodessa.

Mikäli alueelle halutaan kohosoille luonteenomaisia, mätästäviä rahkasammallajeja, tarvitaan rahkasammalten siirtoistutuksia. Ennallistetun suonpohjan mosaiikkimainen, kasvillisuuden ja avovesipintojen vuorottelema pinta on vesi- ja kahlaajalintujen sekä suohyönteisten elinympäristö.

Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (arcgis.com)