Rattailla-ohjelma

Rattailla-ohjelma on Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmän, VÄLKE-ryhmän, yhteinen toimintaohjelma. Tämä päivitys on voimassa vuosille 2024–2025, ja se huomioi kauden painopisteen, veden.

Rattailla-ohjelmasta on tehty YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvä tarkastelu, johon voi tutustua seuraavalla välilehdellä. Lisäksi Rattailla-ohjelman laatimisen aikana on huomioitu Uudenmaan maakuntaohjelma eli Uusimaaohjelma ja Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta. Ohjelman laatimisen aikana on käytetty apuna myös Eurooppalaisen kestävyysosaamisen GreenComp -viitekehystä. Näistä löytyy lisätietoja ohjelman lopusta.

Ohjelman toteutumista seurataan jokaisessa VÄLKE-ryhmän kokouksessa.

Ohjelma on hyväksytty Välke-ryhmän kokouksessa 8.5.2024

Rattailla-ohjelman vastaaminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin

Vuonna 2015 hyväksytyt globaalit YK:n kestävän kehityksen tavoitteet jakautuvat 17 päätavoitteeseen. Rattailla-ohjelma vastaa niistä alla esitettyihin kuuteen tavoitteeseen. Kestävän kehityksen päätavoitteiden alla on lukuisia alatavoitteita, joista Rattailla-ohjelman kannalta keskeisimmät on nostettu päätavoitteen viereen.

4.7 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä ja kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämistä, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä arvostavan koulutuksen kautta.  

12.8 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kestävästä kehityksestä ja luontoa suosivista elämäntavoista ollaan tietoisia kaikkialla.

13.3.  Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.

14.1 Ehkäistä ja vähentää vuoteen 2025 mennessä merkittävästi merten saastumista erityisesti maalla tapahtuvien toimintojen vaikutuksesta, kuten meriin päätyvien jätteiden ja ravinnekuormituksen kautta.

15.5 Ryhtyä kiireellisiin ja merkittäviin toimenpiteisiin luontaisten elinympäristöjen turmeltumisen vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseksi ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi sekä niiden sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi vuoteen 2020 mennessä.

17.7 Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta.

1. LISÄÄMME UUSIMAALAISTEN VESITIETOISUUTTA JA KANNUSTAMME VASTUULLISIIN YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTEKOIHIN

Mitä tehdään?

Järjestämme uusimaalaisille ympäristötietoisuuden edistäjille koulutusta vesitietoudesta ja tarjoamme menetelmiä toivon ylläpitämiseen ja ympäristöahdistuksen käsittelyyn. Vastuutahoina ovat kunnat, Välke-ryhmä, ekotukitoiminta: kaupunkien ekotukikoordinaattorit ja HSY, Sykli ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Yhteistyötahoina toimivat ekotukitoiminta: kaupunkien ekotukikoordinaattorit ja HSY, Sitra, Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Uudenmaan liitto.
  Toiminnan vaikutusta mitataan: Välkkeen seminaarit, järjestettyjen koulutusten ja osallistujien määrä, ml. retket, tuotettujen ja jaettujen materiaalien määrä ja Välkkeen viestintä (some-postausten, uutiskirjeiden, tiedotteiden määrä).

Mitä tehdään?

Lisäämme uusimaalaisten vedenkäyttöön liittyvää tietoisuutta (mm. vesijalanjälki) ja ymmärrystä vesiluontoon vaikuttavista tekijöistä, kuten hulevedet, roskaantuminen ja haitalliset aineet. Vastuutahoina toimivat kaupungit ja kunnat, HSY ja Uudenmaan ELY-keskus. Yhteistyötahoina toimivat John Nurminen Säätiö, Vantaan Purotalkkarit, VHVSY, Luonnonsuojeluliitto ja WWF.
  Toiminnan vaikutusta mitataan: tilaisuudet, tapahtumat, oppitunnit, hankkeet.

Mitä tehdään?

Edistämme kestävyysmurrosta kouluttamalla, kasvattamalla, opettamalla ja neuvomalla mm. vesiensuojelu-, kiertotalous- ja ilmastoteemassa. Vastuutahoina toimivat kunnat, koulut ja päiväkodit, Helsingin kaupungin ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö, luonto- ja ympäristökoulut, oppilaitokset, AVIt, HSY ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Yhteistyötahoina toimivat OPH, OKM, Vapaa sivistystyö, media, yritykset, Martta-liitto, järjestöt, Luontoliitto, partio.
   Toiminnan vaikutusta mitataan: tavoitettujen määrä (tilaisuuksien tai tavoitettujen määrä, messuilla tms. tavoitetut jne.

2. VAHVISTAMME UUSIMAALAISTEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSUHDETTA JA YMMÄRRYSTÄ LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN MERKITYKSESTÄ

Lisäämme uusimaalaisten luonto- ja virkistyskohteiden tunnettuutta verkostoitumalla ja hyödyntämällä olemassa olevia kanavia ja toimintamalleja sekä järjestämme luontoretkiä. Painotamme kohteita, jotka ovat vesistöjen äärellä. Vastuutahoina toimivat kunnat, SLL:n paikallisyhdistykset, Luonto-Liitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Vantaan ympäristökeskus, VHVSY. Yhteistyötahoina toimivat Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Retkipaikka.fi, Citynature.eu, Uudenmaan vesiensuojeluyhdistykset, www.hel.fi/ulkoilu.
   Toiminnan vaikutusta mitataan: luontoretkien määrä, osallistujamäärät, käyntimääräseuranta (jos mahdollista).

Mitä tehdään?

Vahvistamme asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kansalaishavainnointiin (citizen science). Toiminnan kohderyhmiä ovat luonto-oppaat, opettajat ja kansalaiset. Vastuutahoina toimivat kunnat, Luonto-Liitto ja Luontokoulut. Yhteistyötahoina toiminnassa ovat Luomus / iNaturalist/Laji.fi, SYKE, SLL, Sieniatlas, Bird life, Järviwiki Muuttolintujen kevät.
   Toiminnan vaikutusta mitataan: havainnoitsijoiden määrä, uusmaalaiset luontohavainnot Crowdsorsan avulla, jos saadaan rahoitus.

Mitä tehdään?

Vahvistamme asukkaiden mahdollisuuksia toimia luonnon monimuotoisuuden ja lähiympäristön tilan parantamiseksi esimerkiksi järjestämällä talkoita. Vastuutahoina toimivat kunnat, oppilaitokset, SSL:N paikallisyhdistykset ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Yhteistyötahoina toimivat oppilaitokset, asukasyhdistykset, Eläkeläiset ja WWF.
   Toiminnan vaikutusta mitataan talkoiden määrällä.

3. VIESTIMME JA VAIKUTAMME

Lisäämme toimijoiden tietoisuutta ja kannustamme aktiiviseen viestintään. Järjestämme Välke-verkoston kanssa kokouksia, seminaareja ja webinaareja. Toiminnan kohderyhmänä ja vastuutahona on Välkeverkosto.
  Toiminnan vaikutusta mitataan: järjestettyjen kokousten, seminaarien ja webinaarien (koulutusten) määrä ja osallistujien lukumäärä. Järjestetään 1 seminaari per vuosi.

Mitä tehdään?

Kehitämme Välke-verkoston viestintää: kotisivut, uutiskirje, somekanavat (Facebook, Instagram), Linkedin. Kohderyhmä on Välke-verkoston viestintätiimi ja yhteistyötahona toimii muu välkeverkosto.
  Toiminnan vaikutusta mitataan: laadittu viestintäsuunnitelma, IG-tilin seuraajien määrä = tavoite 200 (2024)?

Mitä tehdään?

Teemme yhteisiä kannanottoja ja olemme mukana muiden verkostojen kannanotoissa. Kohderyhmänä on valtakunnan, maakunnan ja kunnan päättäjät. Vastuutahona toimii välkeryhmä ja yhteistyötahona hallinto, päättäjät, FEE-Suomi ja järjestöt.
   Toiminnan vaikutusta mitaan lausuntojen ja kannanottojen määrän perusteella.

Mitä tehdään?

Teemme yhteistyötä muiden alueellisten ympäristökasvatusverkostojen kanssa. Toiminnan kohteena ovat alueelliset ympäristökasvatusverkosto. Vastuutahona on Välke-ryhmä, yhteistyötahoja ova Avit, ELY-keskukset ja Lyke-verkosto.
   Toiminnan vaikutusta mitataan verkostotapaamisiin osallistuneiden määrän perusteella.

Mitä tehdään?

Osallistumme Eteläiseen jätehuollon yhteistyöryhmään. Kohderyhmänä ovat jätehuollon toimijat ja neuvontaa järjestävät tahot. Vastuutahona toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Toimintaa mitataan: Jätehuoltosuunnitelman edistymisen seuranta

Mitä tehdään?

Osallistumme Uusimaa-päivään. Kohderyhmänä ovat Välkeverkosto ja uusimaalaiset. Toiminnasta on vastuussa Välke-ryhmä. Yhteistyötahona toimii Uudenmaan liitto.

Mitä tehdään?

Osallistuimme Itämeri-päivään (29.8.2024). Kohderyhmänä olivat tilaisuuteen osallistuneet, kuten koululaisryhmät. Toiminnasta vastasivat Välke-ryhmän jäsenorganisaatiot (ks. Yhteistyötahot). Yhteistyötahoina toimivat Vantaan kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus (yhdessä KaakkoisSuomen ELY-keskuksen kanssa), HSY ja Metsähallituksen Luontopalvelut.

Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta

Uusimaa-ohjelma

Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta (Uudenmaan liitto)

Uusimaa-ohjelma 2022-2025 (Uudenmaan liitto)

Rattailla-ohjelman kannalta olennaisimmat tavoitteet ja toimenpiteet:

Tavoite 1.2 Elinvoimainen luonto

6. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ekologisten verkostojen vahvistaminen

7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen ja kokonaisvaltainen huomioonottaminen

9. Itämeren ja vesistöjen tilan parantaminen ja merellisyyden mahdollisuuksien hyödyntäminen

Tavoite 1.3 Resurssiviisaita ratkaisuja

10. Uudenmaan roolin vahvistaminen kestävän kiertotalouden edelläkävijänä osaamisessa ja innovaatioissa
11. Ruokajärjestelmän kiertotalouden kehittäminen ja ruokahävikin vähentäminen elintarvikeketjun eri vaiheissa
12. Ympäristökasvatus sekä ympäristövastuulliseen kuluttamiseen kannustaminen ja ohjaaminen

ECF4CLIM -hankkeen havainnollistus Eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksestä -GreenComp

GreenComp, Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys (Euroopan unioni)
ECF4CLIM -hankkeessa tuotettu Kestävyyden tiekartta (GreenComp)