Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoitoverkostot

Verkostoidu ja vaikuta vesien kuntoon Pirkanmaalla!

Asiaa vesienhoidosta

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa niin, ettei niiden tila heikkene sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Mistä ympäristöhallinnossa tehtävässä vesienhoitotyössä tarkkaan ottaen on kyse, ja mitä se pitää sisällään? Tutustu teemoihin alta!

  • EU:n alueelle on asetettu vesien tilan parantamiseksi yhteiset tavoitteet, jotka on määritelty vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY). Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla.

     

    Kaiken lainsäädännön tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan.

     

    ELY-keskukset luokittelevat alueensa vesistöt lainsäädäntöön perustuen. Luokittelu uusitaan vesienhoitokausittain, eli kuuden vuoden välein.

    • Vedet voivat olla erinomaisessa, hyvässä, tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa ekologisessa tilassa.
    • Pirkanmaalla on luokiteltu yli 50 hehtaarin järvet ja niiden laskuojat.
    • Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikki vesien osalta saavutetaan hyvä tila.
    • Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilaa ei saa heikentää.

     

    Vesien tilaa ja hoitoa tarkastellaan vesienhoitoalueen sisällä. Suomi on jaettu seitsemään vesienhoitoalueeseen. Pirkanmaa kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (linkki uusimpaan vesienhoitosuunnitelmaan).

     

    Kuva, joka sisältää kartan Pirkanmaan maakunnasta ja vesistöjen ekologisen tilan luokituksen. Tilaluokkia on viisi. Eteläisen Pirkanmaan vesistöt ovat pääsosin tyydyttävässä, pohjoisen Pirkanmaan hyvässä tilassa.
    Vesien ekologinen tila Pirkanmaalla 2019. ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Karttapohja Maanmittauslaitos.

  • Vesienhoidon ytimessä ovat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät vesienhoidon toimenpideohjelmat. Ne valmistellaan ELY-keskuksissa.

    • Vesienhoitosuunnitelmassa kuvataan alueen vesistöt ja niihin kohdistuva kuormitus ja muut paineet.
    • Toimenpideohjelmassa yksilöidään toimenpiteet, joiden avulla vesistöjen hyvä tila voitaisiin saavuttaa.
    • ELY-keskukset seuraavat vesien tilaa osana vesienhoidon suunnittelua.
    • Ympäristö- tai vesiluvan omaavat laitokset voivat myös suorittaa vesien tilan seurantaa osana lupien tuomia velvoitteita.

    ​​​

    Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Vuonna 2022 alkoi vesienhoidon 3. kausi, joka kestää vuoteen 2027 asti. Laajemman alueellisen vesienhoitosuunnitelman ohella joka maakunnalla, myös Pirkanmaalla, on oma yksityiskohtaisempi vesienhoidon toimenpideohjelmansa.

  • Erilaisilla kunnostushankkeilla pyritään parantamaan vesien tilaa:

    • Tavoitteena on yleensä joko vähentäa vesiin kohdistuvaa kuormitusta tai poistaa ravinteita vesistöistä.
    • Hankkeiden koko vaihtelee esimerkiksi ruovikon niitosta koko valuma-alueen kattavaan vesienhallintasuunnitelmaan.
    • Kunnostushankkeet voidaan jakaa esimerkiksi vesistö- ja valuma-aluekunnostuksiin.

     

    Vesistökunnostushankkeet ovat monitahoisia kokonaisuuksia. Tarvitaan perehtymistä, aikaa ja rohkeutta tarttua toimeen. Onnistuneen kunnostuksen takana on usein laaja joukko tavallisia ihmisiä, talkooväkeä, asiantuntijoita sekä viranomaisia.

    Pirkanmaan ELY-keskus tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa! Tukea saa niin hankkeiden ideointiin kuin rahoitukseen liittyviin kysymyksiinkin.

    ELY-keskukset eivät juuri toimi kunnostushankkeiden toteuttajana, vaan vetovastuussa voi olla esimerkiksi kunta, suojeluyhdistys tai osakaskunta. ELY-keskukset myöntävät vuosittain harkinnanvaraista tukea vesistökunnostushankkeisiin.

Lue lisää muualta verkosta, pääset linkkilistaukseen navigointipalkin kohdasta "Hyödyllisiä linkkejä"!