Yhdessä eteenpäin: ensimmäisen vuoden verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö

Olemme koonneet alle poimintoja yhteistyöstä vuonna 2024. Kaikkea yhteistyötä ei voinut mainita tässä, mutta kaikki yhteistyökumppanit ovat meille yhtä tärkeitä <3

​​​​Photo by Duy Pham on Unsplash

Vaikuttavuusperusteiset palveluhankinnat

• Olemme mukana TE- ja kotopalveluiden arviointi- ja seurantaryhmässä Keski-Suomen pilotissa.
  • Ryhmässä kehitetään TE- ja koto-palveluiden seurantoja, jotka muodostavat pohjan työvoimaviranomaisten asiantuntija-arvioinneille. Seurannassa on kahdeksan teemaa: järjestämisvastuu ja kunnan tilannekuva, työvoima- ja koto-palveluiden resurssointi, työnhakijarakenne ja työmarkkinadynamiikka, työnhakijan palveluprosessi, aktivointi ja työvoimapalveluiden käyttö, julkinen työnvälitys, työnantajapalvelut ja avointen työpaikkojen täyttö sekä työttömyysturva ja etuudet.
  • Työllisyysalueiden vertailu tulee olemaan olennainen osa KEHA:n tuottamia asiantuntija-arvioita. Synteettisessä kontrollissa työllisyysalueelle muodostetaan synteettinen verrokki, joka muodostuu matemaattisesti optimaalisimmasta yhdistelmästä eri työllisyysalueita. Synteettistä kontrollia varten rakennetun työkalun avulla on mahdollista tehdä vertailua myös perinteisellä tavalla, eli muihin työllisyysalueisiin.
  • Asiantuntija-arvioinnin raportointia on kehitetty. Arvioinnin rakenne koostuu viidestä yläotsikosta: Tiivistelmä ja hyvät käytänteet, Työllisyysalueen toimintaympäristö, Työvoimapalveluiden kustannukset ja rahoitus, Työvoimapalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja Työllistymisen tukeminen ja kohtaanto. Rakennetta on tiivistetty kommenttien jälkeen noin 30 sivusta pariin kymmeneen sivuun. Uuteen rakenteeseen lisättiin myös alkuun osio, johon tutkija voi vapaasti koostaa näkemyksensä alueen kokonaistilanteesta.
• Olimme kertomassa vaikuttavuusperusteisista palveluhankinnoista läntisen alueen ELY-keskusten hankkijoiden kehittämispäivässä tammikuun lopulla. Lisäksi kokoonnuimme Keski-Suomen TE-toimiston palvelusuunnittelijoiden kanssa keskustelemaan työvoimakoulutusten vaikuttavuuden seuraamisesta helmikuun alussa.
  • "Laadun hankkiminen" on vielä melko uutta. Hyvään hankintaan on vahva näppituntuma ja Opal-tuloksia seurataan, mutta pidemmän aikavälin vaikuttavuutta ei seurata. Pitkäaikaistarkastelu siirtymistä palveluiden päättymisen jälkeen on keskittynyt työllistymiseen eikä kurssi- tai asiakasryhmäkohtaista analyysiä ole tehty.
  • Palveluntuottajilta on alkanut myös tulla kyselyitä palvelujen jälkeisistä siirtymistä. He ovat tehneet myös itse tiedusteluja asiakkaiden tilanteista. Voisi päätellä, että tarkempaan analyysiin olisi tarvetta siis myös palveluntuottajan näkökulmasta. Jokainen taho hyötyisi laajemmasta vaikuttavuustiedosta, erityisesti laadullisten vaikutusten näkökulmasta, sekä arvioista, joissa tarkastellaan palveluiden vaikuttavuutta asiakassegmenttien näkökulmasta.
• Osallistuimme helmikuussa Hanselin ja Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa "Vaikuttavuusperusteiset hankinnat työllisyyspalvelu" -työpajaan.
  • Muutamia esille nousseita ajatuksia tulosperusteisista hankinnoista:
    • Tulosten mittaaminen ei voi olla liian työlästä. Erityisesti tämä korostuu pienemmissä hankinnoissa, jolloin ei ole järkeä käyttää viikkoja tai kuukausia tulosten analysointiin.
    • Tuloksesta voi maksaa esim. palkkiona tai sopimuskauden jatkona. Tällöin käytetään ns. positiivista kannustinta.
    • Hankinnoissa pitäisi tietää, millä keinoin palvelutarjoaja aikoo päästä tavoitteiseen, vaikka annettaisiinkin vapautta toteuttamiseen.
    • Missä kulkee raja, milloin kannattaa hankkia yksilö- ja milloin ryhmävalmennusta. Tässäkin tarvitaan vaikuttavuuden arviointia. Yksilövalmennus on moninkertaisesti kalliimpaa.
    • Kun ostetaan työllistymistä edistävää palvelua ulkopuolelta, mutta asiakkaat ovat kuitenkin lakisääteisistä syistä edelleen myös omavalmentajan ohjauksessa, jää selvittämättä, onko tulos ostopalvelun, omavalmentajan vai jonkinlaisen näiden yhdistelmän aikaansaamaa.
• Huhtikuusta alkaen olemme osallistuneet Jyväskylä-Muurame-työllisyysalueen valmisteluryhmiin. Myös Jämsän toimijoiden kanssa on ollut tutustumis- ja suunnittelupalaveri.
  • Valmisteluryhmissä on mietitty mm. tulevia palveluja ja niiden järjestämistä, asiakassegmentointia, uuden koto-lain tuomia uudistuksia, alkupalvelun järjestämistä. Nuoriin panostaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen on ollut keskustelussa.
  • Keskustelu on aika ajoin ollut säästöihin keskittyvää, mikä on luonnollista. Palveluiden tehokkuutta on lisättävä ja mietittävä, mitä ostetaan ja mitä tuotetaan itse. Varsinkin kun jatkossa kunnat maksavat niille kuuluvan osuuden työmarkkinatuesta myös palveluiden ajalta, on palveluiden vaikuttavuudesta oltava entistä varmempia.
  • Työllistyminen on nyt ainoa keino poistaa asiakas ns. sakkolistalta, mikä lisää painetta kehittää työllistäviä palveluja, ja huolena on, että vuonna 2025 työllistymisestä tulee ensisijainen tavoite, mikä voi jättää etäämpänä työelämästä olevat asiakkaat ilman riittäviä palveluja.
• Lisäksi olemme olleet kuulolla valtakunnallisissa tapahtumissa ja ryhmissä, mm. JHNY:n Hankintasuora, Hankintojen tapaustorstai, KEHA:n tietotuotteiden testaus ja kehittäminen, mm. palvelujen seuranta.
• Jalava on myös tavannut tutkijoita eri yliopistoista ja päässyt syventämään ajatuksia vaikuttavuudesta heidän kanssaan.

Asiakasosallisuus

• Kevään ja kesän aikana aloimme kehittää yhdessä Jyväskylän työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston kanssa asiakaskyselyä erityisesti palveluihin liittyen.
  • Tarkoituksena on kuulla asiakkaita ja osallistaa heitä palveluiden suunnitteluun. Asiakaskyselyssä mielipidettä kysyttiin esimerkiksi siihen, minkälaista apua ja osaamista asiakkaat tarvitsisivat työllistyäkseen, miten palvelut olisi hyvä järjestää ja mitä apua he tarvitsisivat työkykynsä vahvistamiseksi.
• Yllämainittuun asiakaskyselyyn saatiin yli 200 vastausta ja niiden pohjalta lähdimme ideoimaan hankkeen toista palvelupilottia.
  • Kokeiluun valitsimme vertaistuen työnhaun kannustajana ja työttömyyden negatiivisten vaikutusten ehkäisijänä. Suunnitteluvaiheessa pyysimme apua pitkään töitä etsineiltä ja heidän esittämiensä toiveiden pohjalta laadimme palvelukuvauksen vertaistukityöskentelyä korostavaan uravalmennukseen.
  • Tällaista asiakasymmärryksen syventämistä palveluita kehitettäessä on syytä lisätä. Vaikka työnhakijoiden kanssa työskentelevät tuntevat asiakaskuntansa hyvin, voi yhteiskehittämisen keinoin löytyä uudenlaisia näkökulmia palveluiden järjestämiseen ja asiakasohjaukseen. Kaikkeahan ei tarvitse kääntää ylösalaisin, mutta hienosäätöä usein tarvitaan.
• Keräsimme työnhakija-asiakkaiden kokemuksia asiakasmuutosmittarin täyttämisestä. Saimme osuvia kehitysideoita, miten vastattavuutta voi parantaa.

Tiedonkeruu (tiedolla johtamista varten)

• Muutokset työllisyydenhoidossa, erityisesti vuoden 2025 alussa, kun työnhakija-asiakkaat ja palveluiden järjestämisvastuu siirtyy työllisyysalueiden vastuulle.
  • Olemme olleet kuulemassa muun muassa kolmannen sektorin ajatuksia heidän roolistaan tulevassa työllisyyden hoidon mallissa.
• Erilaiset työnhakijat
  • Täsmätyökykyisten osallistuminen työelämään on edelleen ajankohtainen aihe ja ongelma, joka odottaa ratkaisua. Työkanava Oy:n lakkauttaminen oli kenties liian lyhytnäköinen ratkaisu, koska kokemuksia ei ehditty saada riittävästi eikä toiminta ehtinyt vakiintua.
  • IPS-työhönvalmennus on tuottanut positiivisia työllistämistuloksia ja sen käyttö vaikuttaa laajenevan kovaa vauhtia. Myös Jalavan ensimmäinen palvelupilotti Täsmäten töihin perustuu IPS-menetelmään.
• Tulevaisuusfoorumit ovat antaneet eväitä suunnitella vaikuttavia palveluja tulevaisuuden tarpeisiin. Ennakoimalla voimme olla kriittisen askelen verran edellä ja varmistaa, että palvelutarjonta on ajan tasalla ja ohjaus oikea-aikaista.
• Olemme tiiviisti yhteydessä KEHA:an tietotuotteiden kehittämisen tiimoilta. Olemme osallistuneet KEHAn tietotuotteiden testaukseen, mm. työnhakijamäärien ja palvelujen seuranta.
• Teemme yhdessä MDI:n Mikko Valtakarin ja Juho Nymanin kanssa hankkeen kokonaisvaikuttavuuden arviointia.​​​​