Rantaniityn kunnostus

Rantaniittyjen kunnostuksessa on tärkeää saada ruovikkoa poistettua myös vesirajasta ja niityn edustan vesialueelta. Rantaniityt muodostuvat rantaviivan suuntaisista vyöhykkeistä, joista alimmat sijaitsevat keskiveden pinnan alapuolella ja ovat pääosan vuotta veden alla. Kunnostuksessa ja hoidossa tulisi huomioida myös nämä vyöhykkeet ja niiden lajisto. Vesirajan avoimuus ja yhteys avoveteen on tärkeää niityllä ruokailevalle ja pesivälle linnustolle. Niittomurskauksen lisäksi voidaan vesirajassa ruovikon juurakkoa äestämällä tai jyrsimällä synnyttää kahlaajille ruokailualueena tärkeää lieterantaa. Juurakon rikkominen hidastaan ruovikon uudelleen kasvua ja pitää rannan pidempään avoimena.

Kosteilla rantaniityillä laitteilta edellytetään alhaista pintapainetta

Niittomurskausta on pääasiassa tehty tela-alustaisella rinnekoneella, jonka edessä on niittomurskain. Viime vuosina rantaniittyjen kunnostuksia on tehty myös työnnettävillä ja kauko-ohjattavilla laitteilla, joiden etuna on helpompi kuljettaminen ja niillä niittoa voidaan tehdä myös pienemmillä kohteilla. Niittomassan keräämiseen soveltuu esimerkiksi rinnekone-kaksoissilppuri -yhdistelmä, joka on vaikutuksiltaan vielä tehokkaampi, koska niittomassa saadaan kerättyä pois eikä se jää rehevöittämään niittyä. Kahden koneen yhdistelmä on kuitenkin liian suuri ja painava pieniin, kivisiin tai hyvin pehmeäpohjaisiin kohteisiin. Yhden koneen niittomurskaus sopii myös kohteisiin, joissa niittomassalle ei ole sopivaa läjityspaikkaa tai käyttökohdetta. Murskatun massan jääminen niitylle ei ole ongelma, kun karja alkaa seuraavana kasvukautena laiduntaa aluetta.

Niittomurskaus onnistuu kovapohjaisilla rannoilla matalassa vedessä kasvavaan ruovikkoon asti. Kovapohjaisia rantaniittyjä voidaan kunnostaa myös traktorivetoisilla laitteilla. Avoin yhteys vesialueelle edellyttää kuitenkin usein vedessä kasvavan ruovikon niittoa kelluvilla niittokoneilla. Upottava ja pehmeä rantaviiva, sekä loivasti laskeva ranta ovat ongelmallisia. Etenkin meriveden korkeus määrittää kulloinkin kuinka pitkälle leikkuuta päästään maan tai veden puolelta tekemään. Rantaniityn peruskunnostuksessa matala vesi mahdollistaa niiton normaalia rantaviivaa alemmissa rantaniityn vyöhykkeissä, kun taas vesialueen niitossa korkea vesi mahdollistaa leikkuun mahdollisimman lähelle rantaviivaa.