Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoitoverkostot

Verkostoidu ja vaikuta vesien kuntoon Pirkanmaalla!

Blogi

null Kevätretki Tottijärvelle

Pirkkavesien kosteikkokatselmus Tottijärvellä

Epävakaiseksi ennustettu sää ei karkottanut kahtatoista ihmistä ja yhtä koiraa, jotka innokkaasti osallistuivat Pirkkavesien kevätretkelle toukokuisena perjantai-iltapäivänä. Maanomistaja Ville Nuoran ystävällisellä luvalla oli ajatuksena tutustua alueeseen, johon on suunniteltu tehtäväksi kosteikko. Ensin kuitenkin kahviteltiin ja keskusteltiin kosteikkosuunnitelmien alkuvaiheen etenemisestä. Ville kertoi, että hän on seurannut joenvarren pusikoitumista ja saanut ajatuksen kosteikosta jo useita vuosia sitten. Aikaa meni tiedon etsimiseen, mutta lopulta löytyi yhteys Etelä-Suomen Salaojakeskukseen (nykysisin osa KVVY Tutkimus Oy:ta) mistä Timo Niemelä tuli tekemään kosteikolle suunnitelman. Senkään jälkeen kosteikko ei vielä edennyt, sillä rahoitus puuttui. Nyt 2023 keväällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) sai rahoituksen hankkeeseen nimeltä ­Vauhtia vesienhoitoon III ja osana hankkeen konkreettisia toimenpiteitä edistetään myös vierailukohteen kosteikon toteutumista. Tarkoituksena on myös tehdä paljon talkootyötä.

 Ensimmäisessä kuvassa terassille kokoontuneet retkeilijät katsovat vasemmalle, oranssitakkisen maanomistajan osoittamaan suuntaan. Toisessa kuvassa retkeilijät ovat kokoontuneet pöydän ympärille katsomaan karttaa.

Maanomistaja Ville Nuora osoittaa tulevan kosteikon suuntaan ja kertoo, miten sai idean kosteikosta. Kosteikkosuunnittelija Riku Huuskola esittelee kosteikkosuunnitelmaa.

Vieläkään ei kuitenkaan päästy tarttumaan tuumasta toimeen. Kosteikkosuunnitelmaa varten ELY-keskuksesta pyydettiin lausunto luvantarpeesta ja selvisi, että on tehtävä viitasammakkokartoitus  (Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt - Valto (valtioneuvosto.fi), s. 90 alkaen) ennen kuin asiassa voi edetä. Nokian kaupungilta tuli lisäksi tieto, että alueella on joskus tavattu rantaorvokkia (Viola stagnina, vaarantunut laji) ja vankkasaraa (Carex riparia, silmälläpidettävä laji), joiden nykyiset esiintymiset on tarkistettava ennen kosteikon kaivuuta. Jos mitään mainituista lajeista löytyisi kosteikkoalueelta, pitäisi suunnitelmia muuttaa niin, että lajeille ei aiheuteta haittaa. Retkipäivään mennessä viitasammakkokartoitus oli jo tehty, eikä niistä ollut kuulunut pihaustakaan. Retkelle osallistuneilla KVVY:n Hanna Arolalla, Vanajavesikeskuksen Eeva Einola ja Nokian kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anne Hirvosella oli vielä siis ylimääräisenä motiivina silmäillä alueen maastoa mainittujen kasvien osalta.

Kun olimme tarinassa päässeet nykypäivään, keräännyttiin katoksen alle suojaan sadekuurolta ja KVVY:n kosteikkosuunnittelija Riku Huuskola esitteli kosteikkosuunnitelman kartalta ja kertoi, miten suunnittelija lähtee työstämään suunnitelmaa, kun saa kosteikkotehtävän pöydälleen. Työ alkaa yleisellä karttatarkastelulla, minkä jälkeen suunnittelija lähteekin jo maastoon mittailemaan korkeuksia ja tarkastelemaan vedenkulkua. Tiivis keskustelu maanomistajan kanssa on oleellista ja suunnitelmassa huomioidaan muun muassa säästettävät puut ja mahdollistetaan kulku isommillakin koneilla kosteikon huoltotoimenpiteiden vuoksi. Kun suunnittelija palaa työpöydän ääreen haalimiensa tietojen kanssa, alkaa työn luova osuus ja suunnitelma piirretään kartalle. Samalla huomioidaan, että vesi kulkee mutkitellen ja vauhtia hidastaen koko kosteikon alueella ja usein kosteikon keskelle jätetään saarekkeita vesilintujen pesimistä varten. Monesti suunnitelmat voivat vielä muuttua siinä vaiheessa, kun kosteikkoa aletaan käytännössä tekemään, joten kommunikointi suunnittelijan, maanomistajan ja urakoitsijan kesken on tärkeää.

Ensimmäisessä kuvassa ryhmä retkeläisiä kävelee alas loivasti viettävää peltoa. Taustalla on lisää peltoa ja sininen taivas. Toisessa kuvassa retkeilijä ylittää puroa lankkua pitkin tasapainoillen. Puron toisella puolella seisoo muita retkeilijöitä ja heidän takanaan on pusikkoa. Retken osallistujat siirtyivät maastoon tekemään kosteikkokatselmusta

Karttaa tutkaillessamme Riku kertoi, että kosteikon valuma-alue on noin 400 ha ja kosteikon koko noin 1,3 ha. Valuma-alueen kokoon nähden kosteikko on vielä aika pieni, mutta suunnitelma on tehty siten, että kosteikkoa on helppo laajentaa, jos naapurimaanomistajat myöhemmin innostuvat asiasta. Kosteikko on tarkoitus tehdä kaivamalla ja maan läjitys tapahtuu pääosin läheisille pelloille.  Kartan tarkastelun jälkeen aurinko paistoi taas ja olimme valmiita vetämään saappaat jalkaan ja lähtemään kohti tulevan kosteikon aluetta. Sinne päästäksemme kävelimme peltojen poikki ja taituroimme kapean lankkusillan päällä joen yli. Aluetta kiertäessämme Ville ja Riku osoittelivat säilytettäviä puita ja kosteikon reunoja ja kävimme myös katsomassa alueella olevaa lähdettä. Ryhmän etujoukko näki yllätyksekseen pusikossa lepäilevän peuran ihan lähietäisyydeltä, ennen kuin se loikki piiloon. Hanna, Eeva ja Anne kulkivat mutkitellen ja katseet liimattuna aluskasvillisuuteen. Rantaorvokin löytymiseen ajankohta oli ehkä kuitenkin liian aikainen, mutta vankkasaran pitäisi jo olla tunnistettavissa muun kasvillisuuden joukosta.

 Ensimmäisessä kuvassa retkeilijät seisovat piirissä aukealla alueella puiden ja pensaiden keskellä ja kuuntelevat maanomistajan kertomaa. Toisessa kuvassa kolme retkeilijää kävelevät pellolla kohti kuvaajaa ja yksi retkeilijä keltaisissa saappaissa on lähtenyt ihan eri suuntaan.

Kosteikkokatselmuksen aikana selvitettiin muun muassa mitkä puut säästetään. Kun muut jo lähtivät takaisin autoille, niin KVVY:n Hanna Arola poikkesi vielä etsimään vankkasaraa.

Aikamme aluetta kierreltyämme, ja saatuamme vastauksia lukuisiin kysymyksiin, pääjoukko suuntasi ojanylityksen jälkeen takaisin kohti autoja. Vain Hanna, Eeva ja Anne kulkivat katse maassa ihan toiseen suuntaan. Anna Tuovinen ja Salla Taskinen, retken järjestäjät ELY-keskuksesta, kiittelivät kovasti maanomistajaa siitä, että olimme päässeet retkeilemään hänen mailleen. Olimme kuulemma olleet niin kiltisti, että mielellään saisimme tulla uudelleenkin. Alustavasti suunnittelimmekin, että kosteikon valmistumisen etenemistä olisi kiva seurata Pirkkavesissä ja retkisuunnitelmissa voisi olla esimerkiksi työnäytös, talkoot ja valmiiseen kosteikkoon tutustuminen. Melkein kaikki osallistujat oli jo hyvästelty ja he olivat lähteneen viettämään perjantai-iltaa koteihinsa, kun viimein Hanna, Eeva ja Anne ilmestyvät pihalle innostuneet ilmeet kasvoillaan. Vankkasara, se oli löytynyt! Onneksi sen sijainti oli kuitenkin suunnitellun kosteikkoalueen ulkopuolella, joten suunnitelmia ei sen vuoksi tarvitse muuttaa.

Retkeilijä keltaisissa saappaissa kurkottaa kohti purosta löytynyttä vankkasaraa. Toinen retkeilijä hänen takanaan tutkii matkapuhelintaan..

Hanna Arola (KVVY) tutkii löytynyttä vankkasaraa.

Mielenkiintoista jatkossa nähdä, miten kosteikon tekeminen etenee ja miten se lopulta vaikuttaa myös alueen monimuotoisuuteen niin lintujen, nisäkkäiden kuin kasvienkin osalta. Jos et tällä kertaa päässyt retkelle mukaan, niin seuraa tulevia tapahtumia Pirkkavesien verkkosivuilta (https://www.ely-keskus.fi/web/pirkanmaan-ely-keskuksen-vesienhoitoverkostot/ajankohtaista) tai liity Pirkkavesien sähköpostilistalle ([email protected]). Nähdään Pirkkavesissä!

ely-updated 08.11.2023