Ruokokatot ja katokset

Ruokokattojen rakentamisella on pitkät perinteet useissa Euroopan maissa

Ruokokatot ovat osa nykyrakentamista esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Saksassa. Ruokokattoja voi nähdä perinnerakennusten lisäksi hyvinkin modernien rakennusten katteena, sillä persoonallisen ilmeen luova ruokokatto taipuu tyylikkäästi osaksi monenmuotoista rakennetta. Ruo’on käytöllä voidaankin painottaa joko perinteistä tai modernia ilmettä.

Virossa rakennetaan vuosittain 20 000 neliömetriä ruokokattoa, mikä osoittaa kattorakentamisen periaatteiden ja tietotaidon jatkuvan myös siellä. Ruokoalan yrittäjyys voi olla hyvinkin tuottavaa liiketoimintaa ja merkittävä työllistäjä esimerkiksi niissä Euroopan maissa, joissa kysyntää riittää. Materiaalia ruokorakentamiseen joudutaan tuomaan aina Aasiasta asti. Monilla valtioilla on myös viralliset ohjeet tai direktiivit ruokokattojen paloturvallisuuden parantamiseksi.

Ruokokatot Suomessa

Suomessa ruokorakentamista esiintyi muiden korsirakenteiden ohella vielä ennen toista maailmansotaa, mutta sen jälkeen ruo’on käyttö ja ruokoyrittäjyys on maastamme lähestulkoon loppunut. Materiaalia kuitenkin on riittämiin – eteläsuomalaisissa kunnissa kasvaa yli 30 000 hehtaaria ruokoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomessa on rakennettu yhteensä noin 60 ruokokattoista rakennusta. Yhä useampi rakentaja on kuitenkin kiinnostunut ruo’osta ekologisena ja tyylikkäänä kattomateriaalina.

Turun ammattikorkeakoulu on päivittänyt ruokokattojen rakentamista koskevan RT-kortin. Vanha versio on vuodelta 1943. Suomessa RT-kortteja käytetään tiedonlähteinä sopivan rakennusmenetelmän löytämiseksi.

• Ruokokattojen rankentamista ohjeistava RT-kortti (rakennustieto.fi) 

Ruoko on vesikasvi, joka kestää erinomaisesti kosteutta. Niinpä vanhimmat ruokokatot voivatkin olla yli satavuotiaita. Yleensä ruokokatto kestää rakenteesta, kattokaltevuudesta ja olosuhteista riippuen 25-50 vuotta. Ruo’on kosteudenkestoa on selitetty sen korkealla piihappopitoisuudella. Katemateriaali joutuu kuitenkin alttiiksi suurille lämpötilan ja kosteuden vaihteluille sekä ilmansaasteille. Sen tulee myös kestää talvista lumikuormaa, tuulta ja jäätä sekä huoltotöiden aikaista henkilökuormaa. Ruoko läpäisee hyvin myös vesihöyryä, pitää hyvin mittansa ja toimii loistavana äänieristeenä.

Rakennuskäyttöön soveltuva ruokomateriaali leikataan talvella, yleensä joulu-maaliskuussa. Niittämisen jälkeen se puhdistetaan ja niputetaan, jonka jälkeen ruoko on valmista käytettäväksi.

Katon rakentaminen

Ruokokattoa suunniteltaessa on otettava huomioon katteen paino ja katon kaltevuuskulma, jonka tulisi olla vähintään 45 astetta. Kulman kasvaessa myös katon käyttöikä yleensä pitenee. Riittävän kaltevalta katolta vesi virtaa nopeasti pois, eikä imeydy syvälle korsirakenteeseen.

Ruokokatto voidaan rakentaa joko tuulettuvana tai tuulettumattomana rakenteena. Ruokokatossa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää aluskatetta vesitiiviyden varmistamiseksi. Rakentamisvaiheessa ruokoniput avataan ja levitetään katon ruoteille siten, että kukinto on ylöspäin ja paksumpi tyvi alaspäin. Korret on tasoitettava ja tiivistettävä huolellisesti, sillä se vaikuttaa olennaisesti katon vesitiiviyteen ja kestävyyteen. Kiinnitys tehdään yleensä ruuveilla, mikä on tehokkaana ja kestävänä kiinnitysmenetelmänä syrjäyttänyt perinteiset sidontakiinnitykset.

Ruokokatto voidaan tapauskohtaisesti asentaa myös vanhan katteen päälle. Ruokokattoinen rakennus on suunniteltava, rakennettava ja varustettava niin, että tulipalon syttymisen vaara on mahdollisimman pieni. Ruokokaton huoltotoimenpiteisiin kuuluvat mahdollisen eloperäisen harjapeitteen sekä muun katon huolto ja uusiminen 5-10 vuoden välein, sammalen mekaaninen poisto sekä puunlehtien ja -neulasten katolle kerääntymisen rajoittaminen.