Onnistuneen kunnostuksen kulmakivet

Vesistömme – purot, joet, lammet, järvet – ovat kaikki erilaisia. Niiden tilaan vaikuttaa lukuisa joukko erilaisia asioita, kuten vesistöjen ja niiden valuma-alueen ominaispiirteet, ihmislähtöinen toiminta ja luonnon omat prosessit. Siksi myös vesistöjen kunnostaminen tarvitsee onnistuakseen monipuolista, asiantuntevaa tietoa ja osaavia tekijöitä. Riittävän laaja ja varhainen verkostoituminen asiantuntijoiden, paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa luo hyvän pohjan hanketyölle.

Keskeisiä tekijöitä kunnostushankkeen onnistumiseksi ovat:

• Vahva yhteinen tahtotila
• Selkeät tavoitteet
• Riittävät pohjatiedot kunnostuskohteesta
• Toimiva yhteistyö
• Huolellinen suunnittelu ja toteutus
• Sopiva rahoituskanava

Muutama tärkeä huomio sujuvaan kunnostushankkeeseen

Sujuvan vesistökunnostushankkeen edellytys on avoin keskustelu vesialueen omistajien (yleensä osakaskunta) ja maanomistajien kanssa. Ilman kaikkien omistajien suostumusta hanketta ei voida myöskään toteuttaa, joten verkostoituminen paikallisten kanssa kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteet määritetään yhdessä.

Vaikka tuloksia toivotaan nopeasti, parhaan tuloksen saavuttamiseksi on tärkeää panostaa huolelliseen suunnitteluun. Näin myös minimoidaan toiminnan ympäristölle aiheuttamat riskit. Joissain tapauksissa voi olla järkevämpää investoida ensin esimerkiksi lisäselvitysten teettämiseen ja lykätä varsinaista kunnostusta. 

Useimpia hankerahoituksia voi hakea vain järjestäytynyt toimija kuten yhdistys tai osakaskunta. Siksi myös hankkeen vetäjäksi olisi hyvä sopia heti alussa hakukelpoinen toimija. Tarvittaessa järjestäytymätön osakaskunta voidaan aktivoida tai perustaa uusi yhdistys.

Hankkeen koko ja vaativuus määrittävät, paljonko pohjatietoja, esiselvityksiä tai suunnitelmia tarvitaan ennen konkreettisia toimenpiteitä. Alle on koottu yleisesti vesistökunnostushankkeen mahdollisia vaiheita.

Hankeprosessi

Tarve

Vesistökunnostushanke lähtee liikkeelle vesistössä havaitusta ongelmasta joka voi olla esimerkiksi liian runsas ja virkistyskäyttöä haittaava vesikasvillisuus, pohjan liettyminen, veden samentuminen tai ruskettuminen, huono veden laatu, vesieliöiden liikkumista rajoittavat esteet tai pinnankorkeuteen liittyvät haasteet. 

Tarpeesta on hyvä keskustella jo varhain kohdealueen muiden maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Kuunnellaan tasapuolisesti kaikkien toiveet ja työstetään yhdessä selkeät tavoitteet kunnostukselle. 

Vesistön ongelmista, kunnostustarpeista ja erilaisista mahdollisuuksista kannattaa jo tässä vaiheessa ELY-keskuksen tai alueen vesienhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa.

Tietojen kerääminen

Kunnostushanketta varten kerätään tarvittavat pohjatiedot kohdealueesta. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja vesialueiden omistajien tiedot, valuma-alueen rajat ja maankäyttö, vedenlaatutiedot, kuormituslähteet sekä mahdollisesti selvitykset kasvillisuudesta, kalastosta ja muusta eliöstöstä. Kannattaa selvittää, onko kohdealueesta jo olemassa hyödynnettäviä esiselvityksiä tai kunnostussuunnitelmia. 

Lisäksi on syytä huomioida ajoissa, onko alueella kunnostustyöhön vaikuttavia luontoarvoja (esim. direktiivilajit) tai kulttuuriperintökohteita. Erilaisiin kunnostusta edeltäviin selvityksiin on mahdollista saada avustusta.

Etukäteen on hyvä kartoittaa mahdollisia rahoituskanavia ja toimenpidevaihtoehtoja. Arvokasta vertaistukea ja päteviä vinkkejä voi saada asiantuntijaorganisaatioiden lisäksi muilta aktiivisilta vesistökunnostajilta. Ota rohkeasti yhteyttä!

Hankesuunnitelman tekeminen

Hankesuunnitelma tehdään kun pohjatiedot sekä maa- ja vesialueiden omistajien suostumukset on kerätty, edistettävät toimenpiteet päätetty sekä suunnittelun rahoitus on järjestetty. Myös suunnittelua varten on mahdollista hakea avustusta.

Suunnitelma sisältää kohdealueen kuvauksen ja haasteet, hankkeen tavoitteet, valitut toimenpiteet, aikataulutus, riskit ja seurantasuunnitelman. Kun hankesuunnitelma on valmis, tehdään sen pohjalta rahoitussuunnitelma hankkeen toteutukseen.

Hankesuunnitelman tulee olla valmiina ennen mahdollisten vesilain mukaisten lupien ja rahoituksen hakemista.

Ilmoitukset ja vesilain mukaiset luvat

Ruoppaus- ja niittotöistä tehdään aina ilmoitus ELY-keskukseen vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä. ELY-keskus harkitsee tapauskohtaisesti, tuleeko työtä varten hakea vesilain mukainen lupa (vesilupa) vai riittääkö tehty ilmoitus. Vesilupa haetaan aluehallintovirastolta (AVI) ja se on maksullinen.

Pinnankorkeuden muutoshankkeisiin tarvitaan aina vesilupa. Pinnankorkeuden muutoksiin liittyy myös seurantavelvoitteita, jonka vuoksi luvan hakijan tulee olla pysyvä toimija kuten järjestäytynyt osakaskunta tai vesioikeudellinen yhteisö (ei yhdistys). Tietyissä tapauksissa hakijana voi olla kunta tai valtion viranomainen.

Kaikesta vesistörakentamisesta, kuten kosteikon rakentamisesta, uoman kunnostamisesta ja padottavien esteiden poistamisesta kannattaa kysyä hyvissä ajoin arviota vesiluvan tarpeesta ELY-keskuksesta. Mahdollisen vesiluvan hakeminen voi vaikuttaa myös hankeaikatauluihin ja budjettiin, joten lupatarpeet kannattaa selvittää ajoissa. 

Rahoitus

Useimpia rahoituksia voi hakea ainoastaan järjestäytynyt toimija kuten yhdistys, osakaskunta, säätiö tai kunta. Hankerahoituksiin liittyy usein omarahoitusosuus johon hyväksytään usein myös talkootyötä. 

Varsinaisen kunnostustoiminnan lisäksi rahoitusta voi hakea hankkeen suunnitteluun ja selvityksiin.

Avustus voidaan konkreettisesti maksaa kuitteja vastaan, joten kunnostajan on tärkeää varautua maksamaan työt ensin itse. 

Toteutus

Hanke toteutetaan hankesuunnitelman ja mahdollisten ilmoitusten ja lupien mukaisesti. Hanke tulee dokumentoida tarkasti alusta loppuun. Kaikki suunnitelmat, kuitit, talkoolaiset sekä tehdyt työtunnit kirjataan ylös. Kohteesta on hyvä ottaa paljon valokuvia toteutusta ennen, sen aikana ja jälkeen. 

Dokumentointia tarvitaan rahoittajalle tehtävää raportointia varten, mutta se selkeyttää myös työn läpikäyntiä hankkeen toteuttajien kesken.

Seuranta, velvoitteet

Kunnostustoimien vaikuttavuudesta saa parhaan näkemyksen, kun hankkeelle laaditaan seurantaohjelma. Seurantaa tehdään ennen toimenpiteitä, toimenpiteiden aikana sekä niiden jälkeen. Työn tuloksellisuuden seuranta antaa hyvät lähtökohdat toimenpiteiden jatkolle ja kokemusten jakamiselle. Lue lisää Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen .

Alueen verkostoja: 

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) 

Vanajavesikeskus

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Hyödyllisiä linkkejä: 

Vesienhoidon toimenpideohjelmat: www.etpo.fi 

Vesistökunnostus (vesi.fi-sivusto)

Kosteikon perustamiseen: 
https://kosteikko.fi/

Vanajavesikeskus, Vesienhallinnan työkalupakki: https://www.vanajavesi.fi/keinokategoria/peruskuivatus/

Paikkatietoaineistoja kunnostuksen tueksi: 

Vesistökunnostajan karttapalvelu

Suomen ympäristökeskuksen avoin karttapalvelu
https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut

Paikkatietoikkuna:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Maanmittauslaitoksen maastotietokanta: 
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/tiedostopalvelu?lang=fi

Metsäkeskuksen karttapalvelut:
Suometsänhoidon paikkatietoaineistot
Luonnonhoidon suunnittelu

Rahoituskanavia: 

Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon avustukset: 

• Myöntää vuosittain avustuksia vesistökunnostushankkeisiin (vesien- ja merenhoidon harkinnanvaraiset avustukset).

• Hakuaika syksyisin 

• Avustusta voi hakea varsinaisen kunnostustoiminnan lisäksi suunnitelmiin ja selvityksiin.

• Avustusten osuus on tavallisesti 50% hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

• Hakijana voi olla järjestäynyt toimija kuten yhdistys, osakaskunta, säätiö tai kunta. 

Maataloustuet kosteikkojen ja kaksitasouomien perustamiseen: 

• Hämeen ELY-keskus tukee maatalouden vesistökunnostuskohteita (esim. kosteikot ja peltojen vesitalouden hallinta) valtion vuotuisen talousarvion määrärahan puitteissa. 

• Hakijana voivat olla yrittäjät, ojitusyhteisöt ja yksityishenkilöt.  

• Lisätietoja saa Ruokaviraston tiedotteista

Kunnat

• Lisätietoja saa kohdealueen kunnan ympäristöviranomaiselta mahdollisista vesienhoitoavustuksista​.

Vanajavesikeskus

• Myöntää vuosittain avustuksia omaehtoisiin vesistökunnostushankkeisiin.

• Hakuaika keväällä.

• Hakijana voi olla järjestäytyneiden tahojen lisäksi myös yksityishenkilöt kuten maanomistajat. 

• Lisätietoja saa Vanajavesikeskuksen sivuilta

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 

• Myöntää vuosittain avustuksia omaehtoisiin vesistökunnostushankkeisiin.

• Hakuaika alkuvuodesta

• Hakijana voi olla järjestäytyneiden tahojen lisäksi myös yksityishenkilöt kuten maanomistajat. 

• Lisätietoja saa Vesijärvisäätiön sivuilta

Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousyksikkö 

• Myöntää avustuksia kalataloudellisiin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella.

• Hankehakuja on vuosittain kaksi

• Kalatalouden edistämishankkeiden haku on tavallisesti alkuvuodesta. Haun alkamisesta ilmoitetaan ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön internet-sivustoilla.

• Hakijana voi olla oikeustoimikelpoinen yhteisö tai yritys.

• Pääsääntöisesti ELY-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää hankkeen kokonaiskustannuksista.

• Kalataloudellisten kunnostushankkeiden haku on syksyisin (vesien- ja merenhoidon harkinnanvaraisten avustusten haun yhteydessä). 

• Tukiprosentti on pääsääntöisesti 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

• Avustuksia voi hakea järjestäytynyt toimija.

Leader-ryhmät

• Leader-ryhmien linjaukset rahoitettavista hankkeista ja tukiprosenteista vaihtelevat ryhmäkohtaisesti.

• OMan alueen Leader-ryhmän löydät täältä.

• Hämeen alueella toimivat Leader Lounaplussa, Leader-EMO, Leader Linnanseutu, Leader Etpähä, Päijänne-Leader. 

Metsäkeskus

• Metsätalouden kannustinjärjestelmä, metka, rahoittaa vesistökunnostustoimia metsissä, lisätietoa Metkasta

• Tukiprosentti jopa 100%

Tutustus myös Ympäristöministeriön ylläpitämälle Rahat pintaan -verkkosivuille!

Omarahoitus

Omarahoitusosuuteen liittyvät ehdot vaihtelevat rahoittajien kesken. Ehtoihin on syytä perehtyä hyvin ja koota rahoitussuunnitelma niiden mukaisesti.

Omarahoitusosuuteen voidaan käyttää esimerkiksi yhdistyksen jäsenmaksujen ja muun varainhankinnan kautta saatuja varoja, omaa rahaa, yrityksiltä saatuja lahjoituksia tai tietyin ehdoin muita avustuksia. Esimerkiksi ELY-keskuksen vesistökunnostusavustuksista rahoitetun hankkeen omarahoitusosuuteen ei voi käyttää muuta valtion rahaa, kuten vaikka ELY-keskuksen kautta saatuja kalatalousmaksuja.  

Omarahoitukseen hyväksytään yleensä myös talkootyö. Esimerkiksi ELY-keskuksen myöntämissä vesien- ja merenhoidon avustuksissa vastikkeetta tehtävän työn arvo on 20 €/henkilötyötunti. Jos toimenpiteiden toteuttamiseen käytetään myös yhteisön jäsenen traktoria tai moottorityökonetta, on lisäkorvaus siitä 40 €/käyttötunti.