Järvilohi venäjäksi

Рыбы семейства лососевых в озерной системе Сайма, находящиеся под угрозой вымирания

Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Usein kysytyt kysymykset

  • Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen.

  • Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, sillä voimalaitosrakentaminen, jokien uittoperkaukset ja kalastaminen ovat romahduttaneet järvilohikannan.

  • Järvilohia elää Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Järvilohi on vaelluskala, eli se voi vaeltaa vesistöissä satoja kilometrejä. Luonnossa syntyneitä järvilohia on enää vähän, minkä vuoksi järvilohikannan säilyttämiseksi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöihin istutetaan järvilohia. Osalta istutetuista järvilohista leikataan rasvaevä. (Rasvaevättömiä järvilohia koskee eri kalastusrajoitukset kuin rasvaevällisiä järvilohia.) Rasvaeväleikattuja järvilohia on istutettu myös muihin vesistöihin.

  • Rasvaevällistä järvilohta ei saa ottaa saaliiksi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu 1.6.–31.8. keskeisillä vaellusreiteillä Pielisellä ja Saimaalla. Rauhoitusajan ulkopuolella vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa ja vuorokautta kohti. Järvilohen alin pyyntimitta on 60 cm.

  • Lohen ja taimenen tunnistettavin ero on pilkutuksessa: järvilohella on pilkkuja lähinnä hartioissa ja korkeintaan etuosassa kylkiviivan yläpuolella, taimenella pilkkuja on yleisesti kylkiviivan molemmin puolin. Eroavaisuuksia on myös suussa ja pyrstössä. Järvilohen suun takareuna on silmän tasossa, taimenella suun takareuna ohittaa silmän. Järvilohen pyrstön tyvi on kapea ja pyrstöevä alkaa jyrkästi, taimenen pyrstö on leveä ja pyrstöevä alkaa loivasti.

  • Järvilohia on järvissä. Järvilohia elää Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Järvilohi on vaelluskala, joten se voi vaeltaa satoja kilometrejä vesistöissä. Lisäksi järvilohia on niissä vesistöissä, joihin sitä istutetaan.

  • Rasvaevällistä järvilohta ei saa kalastaa milloinkaan, sillä se on rauhoitettu. Rasvaeväleikattua järvilohta saa kalastaa Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä lukuun ottamatta 1.6–31.8 välistä aikaa. Joessa järvilohi (myös rasvaeväleikattu) on rauhoitettu 1.8–30.11.

  • Lohi syö järvissä ja merellä pääasiassa kuoretta, muikkua, silakkaa ja piikkikaloja. Poikaset syövät joessa pääasiassa erilaisia selkärangattomia.

  • Rasvaevä on selkäevän ja pyrstön välissä oleva pienikokoinen evä. Useimmilta istutetuista taimenista ja lohista rasvaevä poistetaan.

  • Kirjolohi on ruokakalaksi viljeltävä lohikala, joita istutetaan vähäisiä määriä Suomen vesistöihin.  

ely-updated 16.06.2022