Saaristomeren Hot Spot -tiekarttahanke

Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistaminen Itämeren suojelukomission (HELCOM) Hot Spot -listalta.

Vesiensuojelun pullonkaulat

Pullonkaula-analyysi

Osana Saaristomeren hot spot -tiekarttahanketta selvitetään maatalouden vesiensuojelun pullonkauloja Saaristomeren valuma-alueella. Pullonkauloilla tarkoitetaan maatalouden vesiensuojelua hankaloittavia ja estäviä tekijöitä. Pullonkaulojen selvittämiseksi alueen viljelijöitä ja viranomaisia osallistetaan kyselyn, keskustelujen ja haastattelujen avulla. Pullonkaula-analyysin tuloksia hyödynnetään vesiensuojelun tiekartan luomiseksi.

Peltoviljelyä Saaristomeren rannalla

Pullonkaulat

    • Vesiensuojelutoimenpiteiden tulisi kohdistua nykyistä paremmin alueille, joilla niistä saadaan suurin vesiensuojeluhyöty
    • Toimenpiteiden kohdentaminen parantaa niiden kustannustehokkuutta
    • Saaristomeren valuma-alueella on keskeistä erityisesti talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja kohdentaminen ravinnevalumien ehkäisyn kannalta tärkeimmille alueille
    • Alueen kotieläintilat ovat voimakkaasti keskittyneet tietyille alueille, minkä vuoksi myös lantaa syntyy kyseisillä alueilla paljon
    • Lannan sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen tulee varmistaa esimerkiksi lannan jatkoprosessoinnin tai lannan kuljetuksen avulla
    • Lannan hyödyntämisen tehostamiseksi on tärkeää lisätä tilojen välistä yhteistyötä
    • Maaperään on varastoitunut runsaasti fosforia, mikä lisää vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormituksen riskiä
    • Varastoituneen fosforin huuhtoutumista voidaan ehkäistä muun muassa maan ravinnepitoisuuteen perustuvalla lannoituksella ja maanparannusaineilla
    • Vesiensuojelun tiedotusta ja neuvontapalveluita tulee kohdentaa tiloille, jotka tarvitsevat eniten lisätietoa vesiensuojelusta
    • Neuvonnalla ja tiedotuksella voidaan myös lisätä motivaatiota ja kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan
    • Osa maanviljelijöistä ei luota maatalouden ravinnekuormituksesta kertoviin tutkimustuloksiin
    • Tukijärjestelmä koetaan monimutkaiseksi, mikä vaikeuttaa tilalle sopivien toimenpiteiden löytämistä ja tukiehtojen tulkitsemista
    • Haasteena tukijärjestelmän selkeyttäminen ilman, että järjestelmän tehokkuus laskee
    • Maatalouden heikko taloudellinen kannattavuus vähentää mielenkiintoa vesiensuojelutoimenpiteitä kohtaan
    • Maatalouden vesiensuojeluun liittyvä negatiivinen viestintä ei kannusta vesiensuojelutoimien toteuttamiseen
    • Viestinnässä painotetaan liikaa vanhojen viljelymenetelmien aiheuttamia ongelmia ja nykyiset toimenpiteet vesien suojelemiseksi jäävät liian vähälle huomiolle
    • Maatalouden vesiensuojelu perustuu pitkälti hankkeisiin. Hankkeiden haasteena on erityisesti rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen ja maanviljelijöiden mukaan saaminen
    • Hankkeissa tulisi lisätä toimenpiteiden käytännön toteutusta
    • Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät hitaasti, mikä vähentää maanviljelijöiden motivaatiota ja laskee aiheen kiinnostavuutta mediassa
    • Ilmastonmuutos hidastaa vesiensuojelun positiivisia vaikutuksia
    • Kuormituksen kasvu on kuitenkin monilta osin onnistuttu pysäyttämään

ely-updated 20.06.2022