Etelä-Savon TYÖ2030-aluepilotissa vuosina 2021 - 2022 on luotu yrityksille ELY-keskuksen tarjoama täysin uusi digitaalinen palvelu Hyvän työn spurtti. Se tarjoaa yhteistoiminnallisesti pääosin mikroyrityksille, yksinyrittäjille, maaseutuyrityksille ja maatiloille luottamuksellista työelämän laadun ja liiketoiminnan kohentamista sparrauksessa.

Hyvän työn spurtti on yksi työelämän laadun työkaluista parhaimmillaan, kun tukena ovat yritysasiantuntijat ja muut osallistuvat yritykset, joita on mukana enintään noin 10 - 12. Se tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja yrityksen itse määrittämän asian ratkaisuun ja tukea myös spurtin jälkeen. Hyvän työn spurtti on oiva mahdollisuus verkostoitumiseen ja oppimiseen yrityksen määrittämästä kohteesta neljän viikon aikana. Hyvän työn spurtti on niin hyvä palvelu, että TYÖ2030-ohjelmassa se on valittu yhdeksi tärkeimmistä työelämäinnovaatioista ja siksi sitä levitetään Suomessa muunneltuna Työhyvinvoinnin startti -valmennusohjelmana.

Digitaalisena palveluna Hyvän työn spurtissa yrityksellä on mahdollisuus pureutua esimerkiksi asiaan, joka on saattanut olla pitkään mielessä, mutta johon ei vielä ole löytynyt ratkaisuja. Kyse voi olla liiketoiminnan kehittämisestä, missä on tärkeää ottaa huomioon työelämän laatu kuten kasvavan yrityksen henkilöstön hyvinvointi, tuottavuus tai vaikka osaamisen kehittäminen.

Hyvän työn spurtti sopii erityisesti mikroyrityksille, PK-yrityksille, yksinyrittäjille ja kevytyrittäjille. Parasta siinä on se, että saa sparrausta sekä asiantuntijoilta että muilta yrityksiltä ja voi osallistua itselle sopivana hetkenä. Silti tarjolla on neljän viikon aikana myös selkeitä ajoituksia verkossa, esim. etätapaamiset, asiantuntijoiden alustukset ja keskustelut osallistuvien kanssa ja viikoittain etenemisen sykli. Hyvän työn spurtti sopii, jos on halukas verkkoympäristössä vuorovaikutukseen lyhyesti kirjoittaen ja etänä osallistuen.

Lokakuussa 2021 ensimmäinen Hyvän työn spurtti sai myönteisen vastaanoton yrityksiltä. Osallistuneiden yritysten mielestä siinä oli onnistuneinta yritysasiantuntijoiden kannustaminen ja tuki. Työskentelyä yritykset pitivät helppona. Kokonaiskeskiarvo palautteista oli 7,9, kun asteikko oli 0 - 10. Yrittäjä Ruth Lähdeaho-Kero osallistui siihen yrittäjänä ja kommentoi Hyvän työn spurttia: "Suosittelen lämpimästi osallistumaan yrittäjälle, joka tarvitsee kannustusta ja apua oman liiketoiminnan kehittämisessä tulevaisuuteen. Yritysten vertaiskokemukset ovat myös erittäin hyödyllisiä."

Yrittäjä, ota yhteyttä ja varmista paikkasi tulevassa Hyvän työn spurtissa:

• Tuija Toivakainen, johtava asiantuntija, [email protected], 0295 024 220

Lisätietoja löydät sivulta Tapahtumat! 

Hyvän työn spurtin esite 6. - 31.3.2023 pdf-muodossa

Kuvassa kutsu maaliskuun 2023 Hyvän työn spurttiin

 

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla pilotoitiin syksyllä 2022 täysin uusi palvelu, joka on yhteistoiminnallinen digitaalinen verkosto- ja oppimispalvelu Hyvä työelämä. Siihen osallistuvat voivat jatkaa pitkäjaksoisesti työelämän laadun kehittämistä tai heittää pallon joko omassa organisaatiossaan tai verkostossaan seuraavalle. Eri alojen ihmiset pääsevät kehittämään turvallisessa ympäristössä työelämän laadun teemoja, joiden otsikot voivat olla esimerkiksi Hyvää itselle ja Hyviä työkäytäntöjä.

Kerromme myöhemmin lisää seuraavasta Hyvä työelämä -palvelusta. Uusi Hyvä työelämä -oppimisverkosto järjestetään loka-marraskuussa 2023. Lisätietoa ja päivämäärät löydät sivulta Tapahtumat.

Työelämävalmentajan työote voi tarkoittaa monenlaista työskentelytapaa ELY-keskuksen palveluna yrityksille. Olennaista siinä kuitenkin on, että asiantuntijan ja yrityksen välille syntyy luottamuksellinen tai merkityksellinen suhde, jossa yrityksen liiketoimintaa voidaan lähestyä mutkattomasti myös työelämän laadun kannalta. Silloin yrittäjä tai yritys voi nähdä, mikä merkitys yrityksen liiketoiminnan kasvuun, kehittymiseen tai elinvoimaisuuteen on koko henkilöstön hyvinvoinnilla ja tuottavuudella. Esimerkiksi yrittäjälle työelämävalmentajan työote voi näkyä yritysasiantuntijan työtapana, joka voi sisältää keskustelua työelämän laadusta osana muuta yrityksen kehittämistä, yrityskäyntejä ja tiedonvaihtoa tarvittaessa yli organisaatiorajojen.

Työelämävalmentajan työote parhaimmillaan kohentaa yrityksen henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta. Se voi kasvattaa yrityksen resilienssiä ja muutosten onnistumista. Yritys voi saada kokonaiskäsityksen siitä, mikä voi olla olennaista yrityksen tulevaisuudessa ja millä keinoilla yritys voi muotoilla itselleen sopivaa tulevaisuutta.

Yritysasiantuntijoille työelämävalmentajan työote tarjoaa yhteisen osaamisperustan. Yrittäjä hyötyy siitä laadukkaana palveluna ja rahoitusvaihtoehtojen, tuen ja kehittämismahdollisuuksien kattavampana kokonaisuutena. Yritysasiantuntijan taustalla on verkosto, joka antaa uutta tietoa ja kokemusta siitä, miten yrityksissä yleensä hyvinvoinnin ja tuottavuuden teemoja voi edistää. Tällainen verkosto Hyvä työelämä Etelä-Savossa onkin mainio kasvualusta tukemaan PK-yrityksiä veto- ja pitovoiman parantamiseksi. 

Työvoimapula ja puutteet osaamisessa näyttäytyvät työelämävalmentajan työtteen silmissä siltä, että yrityksessä voi olla aihe kääntää katsetta siihen, miten yritys hoitaa esimerkiksi henkilöstön perehdytystä, kiinnittymistä työyhteisöön, kuinka johtamisen avulla kannustetaan työssä onnistumisiin tai miten työprosessit on suunniteltu tukemaan henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta. Jos yrityksessä huomataan, että strategisesti on aika saada henkilöstölle uutta osaamista ja kullekin henkilöstön jäsenelle hyvä motivaatio oppia uutta, ratkaisut voivatkin löytyä juuri hyvinvoinnin lisäämisen kautta. Tuottavuus syntyy näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, mutta olennaista on, että ihmiset voivat työssä hyvin, tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä ja kokevat tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. Työelämävalmentajan työote nostaa näitäkin asioita yrityksen kehittämisen kohteeksi. Silloin yrityksen kasvun ja kehittymisen esteeksi ei nouse pula osaavasta työvoimasta.

Etelä-Savon ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa työelämävalmentajan työote on yritysten kanssa töitä tekevien asiantuntijoiden käytössä. Se vastaa siihen tarpeeseen, että yritykset voivat kehittyä itäisen Suomen oloissa muun Suomen kanssa vähintäänkin yhtä hyvin. Suomessa on tavoitteena, että meillä on maailman paras työelämä vuoteen 2030 mennessä. Meillä Etelä-Savossa on kuitenkin se tavoite, että meillä on Suomen paras työelämän laatu eli meillä on Suomen parhaiten hyvinvoivat ja tuottavat yritykset. Työelämävalmentajan työotteen turvin voimme tässä onnistua.

Työelämävalmentajan työtteesta tulee se lisäarvo yrityksillemme, että niillä on uusia ja erilaisia vaihtoehtoja kehittää yritystä kohti tulevaisuutta ja pärjätä työvoiman ja osaamisen kysymyksissä. Hyvin johdetut yritykset elävät pitkään ja henkilöstö viihtyy työssä, alalla ja alueella. Laajemmin ajateltuna tällä on merkittäviä vaikutuksia alueen kehittymiseen ja osaamistason nostoon.

Pysytkö kärryillä digitaalisten työkalujen kehityksessä? Onko organisaatiossanne käytännön mahdollisuudet oppimiseen? Miten sujuu vuoropuhelu ja miten rakennatte luottamusta?

Workathlon-tapahtumakonsepti on TYÖ2030-ohjelman toimiala- ja aluehankkeille tarjoama palvelu. Kyseessä on työpaikoille tarkoitettu maksuton kehitysprosessi, jossa saat fasilitaattoreiden, kollegoittesi ja muiden samaan Workathloniin osallistuvien yrittäjien sparrausta haluamaasi työelämän haasteeseen. Teemoja käsitellään napakasti ja monipuolisesti.

Workathlonin aihealueina ovat seuraavat työelämän keskeisimmät trendit:

• Parempaa oppimista
• Digitalisaatio ja uudet teknologiat
• Vuoropuhelu, luottamus ja yhteistyö

Workathlon-työpajat keskittyvät kukin omaan aiheeseensa. Viisaus asuu jo osallistujissa itsessään. Törmäyttämällä sitä toisten osallistujien osaamiseen ja alustuspuheenvuoroihin löytyy ratkaisuja!

Haasteet haltuun napakalla prosessilla

Kolmiosainen Workathlon-prosessi kestää yleensä 1–2 viikkoa. Siihen kuuluvat työpajan (yleensä 1 - 2 päivää) lisäksi sekä esivalmistelut että jälkipohdinnat. Työpaja voidaan myös järjestää kokonaan digitaalisesti.

Samaan Workathloniin osallistuu 4–6 työpaikkaa. Osallistujien kokoonpano riippuu toteutuksesta, mutta keskimäärin yrityksestä osallistuu 1–3 henkeä.

Kiesitechin Anna-Maija sai uutta intoa työhönsä Workathlonista

Metsäkoneyritys Kiesitech Oy:n Anna-Maija Kiesiläinen osallistui Workathloniin, sillä uudet haasteet ovat kiinnostaneet aina. Kahden kierroksen työpajassa asiat käytiin läpi tiiviissä spurtissa, mutta aikaa keskustelulle ja pohdinnalle jäi riittävästi.

”Tuntui hyvältä päästä pallottelemaan firman haasteita – sellaiseen on liian harvoin aikaa”, Kiesiläinen luonnehtii. Hyvien ideoiden lisäksi myös myötäeläminen tuli tarpeeseen: ”Käsiteltiin vähän myös tätä yrittäjän tuskaa, jonka välillä joutuu kokemaan. Siihenkin voi saada uusia näkökulmia.”

Kaiken kaikkiaan Kiesiläinen koki työpajan erittäin hyödylliseksi. Tuoreita ideoita kirjattiin ylös koskien yrityksen uutta verkkokauppaa, omien voimavarojen ymmärtämisestä käytiin mahtavia keskusteluita ja lisäksi myös muiden sparraaminen tuntui antoisalta: ”Kun uskaltaa antaa itsestään paljon, saa myös paljon!”

 

Ota yhteyttä Etelä-Savon yhteyshenkilöösi: Tuija Toivakainen, johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 220, sähköp. tuija.toivakainen(at)ely-keskus.fi

Voit myös ilmoittautua suoraan TYÖ-ohjelman kautta, jossa tarkemmin tietoa Workathlonista ja sivun lopussa ilmoittautumislinkki: TYÖ2030-ohjelman Workathlon (ttl.fi)