Saimaan uhanalaiset lohikalat

Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta

Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Saimaan järvilohen kärkihanke (ns. Pielisjoen kärkihanke)

Pohjois-Karjalan maakunnan rakennuspalkintotoimikunta on palkinnut vuoden 2019 rakennuskohteena Pielisjoen Laurinvirta-hankkeen ja sen osapuolet.

Laurinvirta-hankkeesta tuotettu kaksi lyhydokumenttia, jotka on julkaistu YouTubessa. ´Järvilohen tarina´-videon ensiesitys nähtiin Laurinvirran virtuaalisten avajaisten yhteydessä, alueen rakentamista teknisemmästä näkökulmasta kertoo video ´Laurinvirta-Saimaan järvilohen lisääntymisalueen suunnittelu ja rakentaminen´, joka julkaistiin syyskuussa 2021.

Dokumentit on katsottavissa YouTubessa, alla suorat linkit.

Aiempaa tietoa

Järvilohen pelastamiseksi Saimaan järvilohen kärkihankkeessa (ns. Pielisjoen kärkihanke) käynnistettiin ainutlaatuinen yhteistyöhanke. Hankkeessa luotiin järvilohelle merkittävä määrä uutta lisääntymis- ja poikasaluetta Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaan tulvauomaan. Kuurnan tulvauoma ei siinä tilassa soveltunut järvilohen elinympäristöksi, sillä tulvajuoksutustilanteita lukuun ottamatta siinä ei virrannut vettä.

Tulvauomaan suunniteltiin ympärivuotista 35 m3/s suuruista virtaamaa. Jatkuvan virtaaman ja uoman rakenteellisen muokkauksen kautta alueen alkuperäinen koskimainen luonne oli mahdollista palauttaa. Hankkeen toteuttamisen vaatiman ympärivuotisen virtaaman mahdollistamiseksi Kuurnan Voima Oy saisi luvan rakentaa silloisen tulvapadon yhteyteen pienvesivoimalan.

Hanke mahdollisti järvilohen täydellisen ihmisestä riippumattoman elinkierron ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Laurinvirrassa olevalla koskialueella syntyvät järvilohen poikaset pääsevät vapaasti laskeutumaan syönnösalueilleen Saimaan selkävesille. Kutukypsillä aikuisilla kaloilla on puolestaan vapaa yhteys palata lisääntymään omille synnyinkoskilleen.

Kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus oli noin kaksi miljoonaa euroa. Järvilohen lisääntymismahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet rahoitettiin valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen kautta. Hankkeen valmistelussa olivat keskeisesti mukana Kuurnan Voima Oy, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Maa- ja metsätalousministeriö.

Seuranta ja tutkimustoiminta

Kutemisen ja poikastuotannon onnistumista sekä alueella kasvaneiden vaelluspoikasten määrää seuraataan Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta velvoitetarkkailuohjelmalla, jota täydennetään erilaisin tutkimuksin. Lohien kutemisesta on saatu havaintoja sekä videokuvauksella, kutupaikkakartoituksilla että poikasseurannoilla (sähkökoekalastukset). Vesisammalsiirrosten kehittymistä elinympäristönä seurataan poikasalueilla samoin kuin pohjaeläimistön elpymistä ja kehittymistä (Syke). Poikastuontantoa nopeutettiin aluksi myös jokipoikasistutuksilla.

Lue lisää

ely-updated 05.11.2021