Kunnostusmenetelmät rannikkoalueella

Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on myös suurin rannikkovesien tilaa heikentävä tekijä. Rehevöityneiden merenlahtien kunnostuksissa käytetään pääasiassa samoja toimenpiteitä kuin rehevissä järvissä.

Ravintoketjukunnostus on rehevöityneen järven kunnostusmenetelmä. Siinä tehokalastetaan ylitiheitä särkikalakantoja. Järveen voidaan myös istuttaa petokaloja tai tehdä muita toimia, joilla muokataan ravintoketjua. Toimien ansiosta järvestä poistuu ravinteita, ja järven sisäinen kuormitus vähenee

Vesikasvillisuuden poisto vähentää ravinteita

• Vesikasvillisuuden poistoa (vesi.fi)

Kalojen kulun parantaminen ja lisääntymisalueiden ennallistaminen

Rannikon pienvesien kunnostuksista on tehty opas

Suomeksi: Rannikon pienvesien kunnostusopas

Ruotsiksi: Rannikon pienvesien kunnostusopas

Muita mahdollisia menetelmiä:

Valuma-alueen vesiensuojelurakenteet; esim. kosteikot, pintavalutuskentät, kaksitasouomat, pohjapadot

Perämeren rantaniittyjen hoito: lihakarja, lampaat 

Seurantamenetelmät

Muuta

Merialuesuunnittelu:

Tavoitteena on edistää merialueiden - Kestävää sinistä kasvua - Luonnonvarojen kestävää käyttöä - Meriympäristön hyvän tilan saavuttamista

Biodiversiteettistragedia:  

Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. EU:n ennallistamisasetus tähtää osaltaan EU:n biodiversiteettistragedian tavoitteiden täyttämiseen.

Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky palautua yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta