Yritystarinat

Tutustu tarinoihin

• Ravintola Patapirtti houkuttaa mummolan tunnelmalla

  

  Alussa oli pieni maatila Jämsässä ja muistot mummolan tunnelmasta. Nyt Ravintola Patapirtin vetonauloja ovat lähiruoka, marjaviinit, maatilamajoitus ja rantasaunan lempeät löylyt.

  Ravintola Patapirtti sijaitsee Uusi-Yijälän luomutilalla Jämsässä, Himoksen vilkkaan matkailukeskuksen lähistöllä. Supisuomalaisen ruoan lisäksi Patapirtti tarjoaa asiakkaille kokouspalveluita, oman tilan marjoista valmistettuja marjaviinejä sekä maatilamajoitusta.

  Yrittäjä Tarja Uusipaasto perusti Patapirtin vuonna 2005 isovanhempiensa entiselle pientilalle. Ravintolan liikeidea syntyi jo pari vuosikymmentä ennen itse yritystä: opiskellessaan nuorena tyttönä tuleva yrittäjä laati harjoitustyönä maatilamatkailun yrityssuunnitelman. 

  – Sen pohjana oli oma mummolani, joka oli lapsena maailman paras paikka. Halusin tarjota asiakkaille samaa välittämisen tunnelmaa ja onnellista oloa. Se suunnitelma jäi kytemään, Uusipaasto kertoo. 

  Paperitöillä hyvä tuntipalkka

  Patapirttiä on kehitetty monessa käänteessä EU:n maaseuturahoituksen tuella. Rahoitusta on saatu mm. liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, tilojen peruskorjauksiin ja laitteisiin sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Keväällä 2023 valmistuneeseen saunainvestointiin yritys sai rahoitusta Leader Vesuri-ryhmästä.

  – Rahoituksen hakemisessa paperihommat voivat tuntua raskailta, mutta millekään työlle ei saa yhtä hyvää tuntipalkkaa, Uusipaasto korostaa. 

  Patapirtin asiakkaina on kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Markkinoinnissa yritys tekee yhteistyötä mm. Himoksen, Jämsän kaupungin ja Visit Jyväskylä Regionin kanssa.

  – Kansainvälisessä markkinoinnissa englanninkieliset nettisivut ja suosittelumarkkinointi ovat tärkeitä, Uusipaasto toteaa. 

  Suomalaista slow foodia

  Patapirtti työllistää yrittäjän itsensä lisäksi kaksi kokoaikaista työntekijää. Pääosan liikevaihdosta tuo ruoka, jota Uusipaasto kuvailee suomalaiseksi slow foodiksi.

  – Pyrimme saamaan raaka-aineet mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi kuha tulee Päijänteestä, karitsanliha läheiseltä Seppälän tilalta ja ylämaankarjan jauhelihaa ja maksaa saadaan Karisalmen luomutilalta, hän listaa.

  Osa liikevaihdosta tulee majoituspalveluista: pienen maalaishotellin huoneet on remontoitu Uusi-Yijälän tilan vanhaan päärakennukseen. Uusin vetonaula on puulämmitteinen rantasauna.

  – Aitous houkuttelee ulkomaisia vieraita. Heille isoja asioita ovat sellaiset elämykset, joiden arvoa suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä, Uusipaasto miettii.

  Teksti: Minna Nurro
  Kuva: Patapirtti

• Ommellinen osui oikeaan saumaan

  

  Muuramessa toimiva Ommellinen on kasvanut lyhyessä ajassa yhden naisen käsityöharrastuksesta 15 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Kun kasvu vaati isompia tiloja, maaseuturahoituksen tuki auttoi rakentamaan reilut neliöt.

  Ommellinen tunnetaan etenkin värikkäistä ja iloisesti kuositetuista naisten vaatteista. Yrityksen valikoimassa on myös kankaita sekä miesten vaatteita, vaatteiden kaavoja ja kodintuotteita.

  Tekstiiliteollisuus ei ole niitä maailman helpoimpia aloja, varsinkaan Suomessa villinä laukkaavan inflaation aikana. Ommellisen menestys on tullut tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan. Heinäkuussa päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto nousi lähes 1,8 miljoonaan euroon.

  Yrityksen perustaja Liisa Häkli toteaa, että Ommellinen on elänyt hyvien tähtien alla. Asiat ovat tapahtuneet omalla painollaan, kun on menty rohkeasti kohti.

  – Alusta lähtien on ollut tärkeää löytää oikeat tyypit. Etenkin ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on kriittistä aikaa pienyritykselle, ja meillä oli siinä onnea, hän sanoo.

  Juoksuaskelista uusi suunta

  Ommellinen sai alkunsa käsityöharrastuksesta. Häkli on koulutukseltaan erityisluokanopettaja, ja innostui tekemään perheelleen vaatteita lasten ollessa pieniä. Hän esitteli niitä ompeluaiheisessa blogissaan, ja tuotteille näytti löytyvän kysyntää laajemminkin.

  – Perustin yrityksen vuonna 2014. Aluksi ajatus oli, että voin pidentää äitiyslomaa, kun teen vähän lastenvaatteita myyntiin, hän kertoo.

  Vaatekutsuja pitäessään tuore yrittäjä havaitsi nopeasti, että suurin markkinapotentiaali sijaitsi muualla kuin lastenvaatteissa.

  – Niistä juoksuaskelista naistenvaaterekille pystyi päättelemän paljon, hän nauraa.

  Niinpä Ommellinen vaihtoi suuntaa vauhdissa. Nykyään yrityksen myynnistä 60–65 % tulee verkkokaupan kautta ja loput omasta myymälästä Muuramessa sekä erilaisista tapahtumista.

  Uusi toimitila edisti kasvua

  Viime vuonna Ommellinen muutti omin voimin rakentamaansa toimitilaan. Sen noin tuhat neliötä sisältävät kaiken: tuotanto- ja toimistotilat, kuvausstudion sekä myymälän. Yritys sai investointiin tukea maaseuturahastosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta, ja uskalsi tehdä neliöitä reippaasti.

  Uusien tilojen ansiosta Ommellinen on kasvattanut tuotantoaan, palkannut uusia työntekijöitä ja laajentanut myymälän aukioloaikoja.

  – Kaikki tilat tuplaantuivat! Isommat tilat antavat ihmisille työrauhan, ja laajempien aukioloaikojen ansiosta myymälän liikevaihto on noussut 30 %. Onneksi uskallettiin tehdä tämä investointi, Häkli iloitsee.

  Rahoituksen hakemisessa vaikeinta oli kustannusten arviointi ennakkoon.

  – Meillä kustannusarvio meni yllättävän hyvin kohdalleen, ja tuen takia kustannuksista myös tuli pidettyä tarkkaa kirjaa. ELY-keskuksen asiantuntija neuvoi paljon, ja lopputarkastus oli itsellekin kiva hetki, Häkli sanoo.

  Hän kannustaa yrittäjiä kysymään tukimahdollisuuksista rohkeasti.

  – Yrittäjä ei saa olla liian vaatimaton rahoituksen hakemisessa. Kun sen tekee oikein, vaivannäkö maksaa itsensä takaisin.

   

  Teksti: Minna Nurro
  Kuva: Ommellinen

• Metallisorvaamo Pitkäsen kapasiteetti kasvoi maaseuturahoituksella

  

  Mitä yhteistä on Valtran traktoreilla, Mitsubishin trukeilla ja MM-tason WRC-ralliautolla? Niissä kaikissa pyörii keskisuomalaisen Metallisorvaamo Pitkäsen valmistamia osia.

  Uuraisilla toimivan Metallisorvaamo Pitkäsen verkkosivuilla kerrotaan, että yrityksen tyypillisiä tuotteita ovat ”tapit, holkit, nipat ja laipat”. Toimitusjohtaja Pauli Pitkänen suomentaa niiden olevan erilaisia sorvattuja metallikappaleita, joita konepaja tekee alihankintana suurille kansainvälisille moottoriajoneuvoalan yhtiöille. 

  – Myös polkupyöriin on tehty kappaleita, hän täydentää.

  Viime vuosina metallisorvaamon liikevaihto on kasvanut varsin mukavaa vauhtia. Viime vuonna se oli 2,8 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna liikevaihto nousee 3,4 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja ennakoi kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.

  Liikevaihdon kasvun takana on ensisijaisesti yrityksen tuotteiden hyvä laatu ja erinomainen toimitusvarmuus, mutta myös konekapasiteetin lisääntyminen. Sen on osaltaan mahdollistanut maaseuturahaston yritysrahoitus, jota Metallisorvaamo Pitkänen on saanut useana vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Investointituella on laajennettu hallia, hankittu uusia moderneja sorveja ja viimeisimpänä hankittiin työstökeskus.

  –Maaseuturahoituksen ansiosta yritys on pystynyt tekemään teknisesti korkealaatuisia ja pitkäikäisiä investointeja. Kapasiteetti on kasvanut, ja se on mahdollistanut liikevaihdon kasvun, toimitusjohtaja toteaa.

  Yritys aloitti vanhassa navetassa

  Pitkänen on lähes 50-vuotiaan perheyrityksen toimitusjohtaja kolmannessa polvessa. Yrityksen perusti alun perin hänen isoisänsä Veikko Pitkänen vuonna 1974 kotipihan vanhaan navettaan kyllästyttyään reissaamaan töihin Tikkakoskelle huonokuntoista tietä pitkin.  

  – Pappa työskenteli sorvarina Tikkakosken tehtaalla. Tie sinne oli huono ja niin oli autokin, joten paappa tuumasi, että hän voi yhtä hyvin tehdä töitä kotona, Pauli Pitkänen kertoo.

  Pitkäsen isä Erkki Pitkänen otti yrityksen hoitaakseen vuonna 1981 ja rakennutti metallisorvaamolle ensimmäisen oikean teollisuushallin. Nykyinen toimitusjohtaja on ollut yrityksen ruorissa vuodesta 2015 lähtien. 

  Tänä päivänä Metallisorvaamo Pitkänen työllistää 16 henkilöä, joista neljä osakasta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on hieman haastavaa, mutta puskaradio toimii ja tarvittaessa työ opetetaan uusille tekijöille.

  Bumerangeista ei pidä masentua

  Metallisorvaamo Pitkänen haki maaseuturahaston investointitukea ensimmäisen kerran vuonna 2017. Pauli Pitkänen kertoo tehneensä hakemuksen ELY-keskuksen vinkistä ja saaneensa ELY:stä myös ohjeita sen täyttämiseen.

  – Hakemus tuli bumerangina takaisin monta kertaa ja siihen piti tehdä korjauksia, mutta siitä ei pidä lannistua, hän toteaa.

  Maaseuturahoituksen mahdollisuuksia miettiviä yrittäjiä hän rohkaisee tarttumaan paperityöhön arkailematta.

  – Se kannattaa. Hakemuksen kysymykset eivät ole erikoisia, vähän siinä pitää omaa toimintaa ennustaa, Pitkänen (kuvassa) kannustaa.

  

  
  Teksti: Minna Nurro
  Kuvat: Metallisorvaamo Pitkänen Oy

• Nuoret tekijät: Sofia YouTube (video)

  Tulevaisuuden tekijät Viisarin Bisnes Lande-hankkeessa, jonka toiminnan Keski-Suomen Ely-keskus mahdollistaa Maaseuturahastosta.

• Nuoret tekijät: Joona YouTube (video)

  Tulevaisuuden tekijät Viisarin Bisnes Lande-hankkeessa, jonka toiminnan Keski-Suomen Ely-keskus mahdollistaa Maaseuturahastosta.