Valtakunnallinen ilmastoyksikkö - hero

Valtakunnallinen ilmastoyksikkö

Miksi maankäyttösektorin ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on väliä ja miten niitä pitäisi tarkastella?

Jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, on päästöjen vähentämisen lisäksi tärkeää ylläpitää, kehittää ja lisätä hiilinieluja. Nieluja voidaan karkeasti jaoteltuna lisätä joko teknologisilla ratkaisuilla teollisuudessa tai eloperäisillä nieluilla maankäyttösektorilla, jolloin biomassaan sidotaan hiiltä ilmakehästä yhteyttämisen kautta.

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Yhteyttämisessä biomassaan sitoutunutta hiiltä voidaan varastoida myös pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakenteisiin tai biohiileen.

Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksien arvioinnissa on tärkeää huomioida hiilinielujen lisäksi päästölähteet, kuten esimerkiksi maaperäpäästöt ja metsäkato. Kokonaisvaltaisten ilmastovaikutuksien huomioimiseksi tulisi tarkastelualueen hiilinieluista vähentää myös muodostuvat päästöt, jonka pohjalta todellinen nettohiilinielu eli ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaali voidaan arvioida.

Miten maankäyttösektorin toimenpiteet edistävät Suomen hiilineutraalisuustavoitetta?

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä pyritään saavuttamaan vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman avulla toteutetaan myös Euroopan unionin ilmastotavoitteita.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitetään ne toimet, joilla taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään. MISUun verrattuna KAISUssa on maatalouden osalta myös kotieläinten ruuansulatukseen, lannan käyttöön ja lannoitukseen liittyvien päästöjen vähentämistoimia.

Taakanjakosektorille on EU:ssa asetettu kansalliset päästövähennysvelvoitteet. Suomen päästövähennysvelvoite vuodelle 2030 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Erillisiä sektorikohtaisia tavoitteita esimerkiksi maataloussektorin päästöille ei ole asetettu.

Ilmastolain mukaiset maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) hyväksyttiin vuonna 2022. Uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä 2024. Suunnitelmat sisältävät toimenpiteitä maa- ja metsätaloudessa, ja niissä korostuvat turvemaiden maaperäpäästöjä vähentävät toimenpiteet. Edellä mainitut suunnitelmat ohjaavat myös ilmastoyksikön toimintaa.

ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön koordinoiva ja edistävä rooli toteutuksessa 

Valtakunnallinen ilmastoyksikkö edistää, kehittää ja koordinoi MISU:n ja KAISU:n maatalouden toimenpiteiden toteutusta. Työ vaatii laajamittaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, kun pyritään löytämään kansallisesti parhaita ratkaisuja.

Ilmastoyksikkö seuraa ja edistää myös hiilimarkkinoiden kehittämistä kansallisten ohjelmien ja ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että maankäyttösektorin toimien toteuttamiseen voitaisiin turvata kasvava määrä rahoitusta.

Yksikkömme on mukana luomassa uudenlaisia toimintatapoja – esimerkiksi poikkisektoraalisia hankkeita –  viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Tuemme myös alueita ilmastonmuutokseen hillintään maankäytössä liittyvässä päätöksenteossa esimerkiksi osallistumalla alueellisten hankkeiden ohjausryhmiin ja tuottamalla maanlaajuisesti käyttökelpoisia materiaaleja päätöksenteon tueksi.

Maankäyttösektorin toimilla voi edistää hiilineutraalisuustavoitteita monihyötyisesti

Monet ilmastonmuutoksen hillinnän toimet maankäyttösektorilla edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta.

Kun toimenpiteitä tarkastellaan maisematasolla ja suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, maa- ja metsätalouden toimintavarmuutta muuttuvassa ympäristössä voi edistää ja samalla vähentää esimerkiksi turvemaiden maaperän hajoamisesta muodostuvia vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja voidaan ylläpitää ja vahvistaa usein melko pienillä toimintatapojen muutoksilla, jotka oikein ja sopivissa paikoissa toteutettuna ovat myös hyvin kustannustehokkaita.

ely-updated 31.05.2024