ELY-keskukset ilmastotoimijoina

ELY-keskuksilla on valtakunnallinen rooli ilmastotyössä: virastojen toiminta-alue kattaa koko Suomen. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on yksi AVI-ELY-strategian painopisteistä ja sen myötä ilmastotyö jalkautuu poikkileikkaavasti ELY-keskusten tehtäviin kaikilla vastuualueilla.

ELY-työssä korostuu hiilikädenjälki: kaikki eri keinot, joilla virastot voivat edistää ja mahdollistaa ilmastotyötä omalla alueellaan. ELY-keskuksilla on ilmastotyössä asiantuntijuutta ja erilaisia rooleja koskien sekä omaa toimintaa että muiden toimijoiden ilmastoratkaisujen mahdollistamista ja tiedon välittämistä.

Yhteistyössä alueella

Ilmastotyötä tehdään käytännössä yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Keskeisimpiä ilmastotoimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, maakuntien liitot, Metsäkeskus, järjestöt, tutkimus- ja oppilaitokset - sekä luonnollisesti alueiden asukkaat.

Ilmastotyö ELY-keskuksen omassa toiminnassa

ELY-keskusten toiminta perustuu noin 200 lakiin ja asetukseen. Näiden myötä ilmastotyö nousee esiin esimerkiksi EU-rahoituksessa, liikennejärjestelmätyössä, ympäristönsuojelussa sekä aluekehittämisessä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa erityisesti vesiensuojeluun ja tulvariskien hallintaan liittyvät tehtävät ovat ELY-keskusten merkittävää työsarkaa. Sopeutuminen liittyy myös mm. elinkeinoelämän kehittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

ELY-keskukset myöntävät rahoitustukia ilmastotyöhön mm. maaseutuohjelman sekä alue- ja rakennepoliittisen ohjelman kautta. Lisäksi ilmastotoimia voi sisältyä mm. vesiensuojeluun liittyviin rahoituksiin sekä ympäristökasvatusavustukseen. ELY-keskukset myöntävät myös oljylämmityksestä luopumisen avustuksia yksityistalouksille.

ELY-keskusten tiekarttahankkeessa on käyty läpi eri tehtävien ilmastokytköksiä

ELY-keskusten omaa ilmastotyötä on kehitetty ns. tiekarttahankkeella, jossa on käyty systemaattisesti läpi eri lakisääteisten tehtävien ilmastokytköksiä.

Työn perusteella merkittävimmiksi ilmastopainopisteiksi ELY-keskusten työssä ovat nousseet:

Systeeminen muutos
- Kiertotalouden edistäminen ja yhteensovittaminen ympäristönsuojelun kanssa, ml. materiaalitehokkuus ja ravinteet
- Energiajärjestelmän murroksen edistäminen ja hallinnon varautuminen murrokseen
Hillintä
- Rahoitus (RR, maaseuturahasto, muu EU-osarahoitteinen rahoitus sekä ELY-keskuksen jakama rahoitus) sekä yritysten kehittämispalvelut
- Ilmastovaikutusten arviointi sekä YVA- ja SOVA-prosessit
- Maaperän ja metsien hiilivarastojen turvaaminen, esim. ojitukset ja luonnonsuojelu
- Maaseudun ilmastokestävyyden kehittäminen
- Ilmastokestävä yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö
- Liikennejärjestelmä ja kestävä kulkumuotojakauma
Sopeutuminen
- Varautuminen ja valmiustehtävät
- Toimintavarmuus (esim. liikenne, vesihuolto, maatalous, muut elinkeinot)
- Rahoitus (RR, maaseuturahasto, muu EU-osarahoitteinen rahoitus sekä ELY-keskuksen jakama rahoitus) sekä yritysten kehittämispalvelut
- Ilmastonkestävä yhdyskuntarakenne
- Pitkän aikavälin ilmastovaikutukset
- Vesien hallinta ja vesien hallintaan liittyvät vaikutusketjut esim. pohjavesiriskien suhteen
- Yhteisöllisyys (esim. maaseudulla)

Hankkeessa on ollut mukana sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmat ja tulosten perusteella voidaan todeta, että ELY-keskuksissa on myös vahvaa sopeutumisen asiantuntemusta.

Rahoitusmahdollisuudet

Ilmastotyöhön on tarjolla erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Tässä muutamia esimerkkejä:

Lisätietoja ilmastotyöstä löydät

Työkaluja

Ikkuna-ilmastotiekartta: ELY-keskukset ilmastotoimijoina