– Oli melkoinen kesä, toteaa 100 vuotta pesäpalloa - museossa -hankkeen hanketyöntekijä Eija Koskela tyytyväisenä Suomen Pesäpallomuseon uudistamisesta sekä sen saamasta huomiosta ja runsaasta kävijämäärästä kuluneen kesän aikana. Kaiken kruunasi Vimpelin Vedon Suomen mestaruus!

Pesäpallo on olennainen osa Vimpeliä – Vimpelin kulttuuri on pesäpallo. Pesäpallo on mukana kaikessa paikkakunnalla tapahtuvassa toiminnassa. Pesäpallo on voimavara, joka lisää yhteisöllisyyttä, yhteistyötä, kuntalaisten hyvinvointia sekä vahvistaa paikallisidentiteettiä.

Vimpelin Vedon kultamitaliin luotsannut pelinjohtaja Tomi Niskanen oli hanketyöntekijä Eija Koskelan haastateltavana Kuntalaisten olohuoneessa.

Pesäpallon juhlavuoden lähestyessä Vimpelin kunnassa virisi ajatus pesäpallomuseon paikan siirtämisestä lähemmäs Saarikenttää sekä näyttelyn uudistamisesta ja digitalisoinnista. Samaan aikaan Eija Koskela oli mielessään miettinyt pesäpallomuseon uudistamista. Hänen ajatuksenaan oli yhdistää kaksi hänelle tärkeää ja rakasta asiaa – pesäpallon ja kulttuurin. Niinpä hän ryhtyi kirjoittamaan hankesuunnitelmaa, ja kun hankkeelle saatiin Aisaparilta rahoitus, aloitti Eija Koskela hankkeessa hanketyöntekijänä helmikuun alussa.

Uudistetussa Pesismuseossa voi katsella nostalgisia livetallennuksia ja pesilegendojen haastatteluja sekä kokeilla taitoja pesisotteluiden ratkaisutilanteiden selostajana.

Näyttelyn digitoinnissa on ollut iso työ. Digimuseo.fi -palvelun kautta toteutettu virtuaalinäyttely esittelee Suomen kansallispelin historiaa Tahko Pihkalan ajoista nykypäivään. Näyttelyyn pääsee tutustumaan tästä linkistä: www.digimuseo.fi/nayttelyt/suomen-pesapallomuseo/

–Diginäyttely on ollut avoinna vasta noin kuukauden, mutta kävijöitä on ollut paljon. Diginäyttely on saanut hyvän vastaanoton, myhäilee Eija Koskela tyytyväisenä.

Virtuaalimuseoon voi poiketa, kun se omiin aikatauluihin sopii, mutta Patruunantien varrella, entisessä osuuskaupan rakennuksessa nykyisin sijaitsevan museon aukioloajatkin ovat varsin asiakasystävälliset. Kesän aikana museo oli avoinna kellon ympäri 9-21 ja talviaikaankin kello 10-18. Laajat aukioloajat mahdollistaa museon kulunvalvonta- ja turvakamerajärjestelmä.

–Vapaaehtoisen pääsymaksun voi maksaa sisäänkäynnin yhteydessä olevaan lippaaseen. Oman käyntinsä voi kirjata museon vieraskirjaan, kertoo Eija Koskela.

Halutessaan museoon saa myös opastuksen etukäteen sopimalla.

Suomen Pesäpallomuseo sijaitsee Patruunantien varrella, lähellä Saarikenttää. Museossa on laajat aukioloajat. Museoon voi tutustua myös virtuaalisesti.

Suuren suosion viime kesänä saivat tietovisailut, joita järjestettiin museolla aina ennen Superpesis-ottelun alkua. Uuden ulottuvuuden Pesäpallomuseon toiminta on saanut yhteistyökumppanuuksien kautta. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa on järjestetty muistelutilaisuuksia. Yhdessä tilaisuudessa oli mukana myös Omaishoitajayhdistys. Tilaisuuksia on järjestetty muun muassa lähellä sijaitsevassa Kuntalaisten olohuoneessa, joka sekin on toteutettu Aisaparin hanketuella.

Pesäpallon taipuu myös ilmaisutaidon työpajoihin.

–Vimpelin 4H-yhdistyksen kanssa olemme järjestäneet lasten ja nuorten kädentaitoon ja ilmaisutaitoon liittyviä työpajoja. Työpajoja järjestetään tämän syksyn aikana eri puolilla pitäjää, kertoo Koskela.

Sata vuotta pesistä – museossa -hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

–Hankkeen päätyttyä käymme laajemman keskustelun, pidämme aivoriihen ja teemme jatko- ja kehittämissuunnitelmia, sanoo Eija Koskela.

Pelivälineet ovat kehittyneet melkoisesti vuosikymmenten varrella.