Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset MMM:n ja Ruokaviraston kanssa
Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023-2027. Eteläpohjalaisille Leader-ryhmille Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohja myönnettiin yhteensä yli 24,1 miljoonan euron julkinen rahoituspotti paikalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön tulevalle viisivuotiskaudelle.
Yritystukia myönnettiin Etelä-Pohjanmaalla monipuolisiin tarpeisiin
Viime vuoden loppuun päättyneellä ohjelmakaudella (2014-2022) eteläpohjalaisten Leader-ryhmien hallituksissa myönteisen päätöksen saaneita hankkeita on käsitelty lähes 1500 kappaletta, joista noin 500 on ollut yrityksille suunnattuja tukia. Hankkeiden avulla sekä vauhditettiin uusien yritysten toiminnan käynnistämistä että tuettiin toimivien yritysten kasvua, kehittymistä, toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta.
Paikallislähtöistä kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla yli 1100 hankkeen voimin
Päättyneen Leader-rahoituskauden 2014–2022 tuloksia katsellaan Etelä-Pohjanmaan kehittämisyhdistyksissä tyytyväisinä. Alueen aktiiviset asukkaat ovat jälleen osanneet hyödyntää rahoitusmuodon mahdollisuuksia oman seutunsa parhaaksi ja sitä on käytetty parantamaan alueen vetovoimaa monin eri tavoin.
Tämän vuoden loppuun päättyvällä ohjelmakaudella (2014-2022) eteläpohjalaiset Leader-ryhmät ovat päässeet rahoittamaan suuren määrän hankkeita. Kiitos alueen aktiivisen kehittämistyön, myönteisen päätöksen saaneita hankkeita on Leader-ryhmien hallituksissa käsitelty syyskuun 2022 loppuun mennessä yhteensä 1410 kappaletta ja hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut yhteensä 80 miljoonaa euroa. Into kehittämistyöhön on säilynyt korkeana myös ohjelmakauden loppua kohden haastavissa, muuttuvissa toimintaolosuhteissa.
Tuloksia yhdeksältä vuodelta
EU:n maaseutupolitiikka jakautuu seitsemän vuoden mittaisiin ohjelmakausiin. Käytännössä ohjelmakaudet ovat kerta toisensa jälkeen venyneet ja uusi ohjelmakausi on päästy aloittamaan suunniteltua myöhemmin. EU:n ohjelmakautta 2014-2020 jatkettiin koko Euroopan unionin alueella kuluvan vuoden loppuun saakka ja siirtymäkauden varat olivat käytössä viimeisen kahden vuoden ajan.
Yritysten kehittämisen tuloksia
Hankkeiden toteuttajatahoista 33 prosenttia oli yrityksiä. Hankkeiden avulla vauhditettiin uusien yritysten liikkeelle lähtemistä ja tuettiin toimivien yritysten kasvua, kehittymistä, toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta. Yritystukia myönnettiin yhteensä 484 kappaletta, joista tukia aloittaville yrittäjille myönnettiin 164 kappaletta.
Hankkeiden myötä alueen elinvoima on vahvistunut ja yritysten välinen yhteistyö niin seudullisesti kuin maakunnallisesti on lisääntynyt. Hankkeista elinkeinollisia kehittämistoimia oli 59 kappaletta, joista yritysryhmähankkeita oli 16 kappaletta. Hankkeiden myötä uusia työpaikkoja syntyi 431 kappaletta.
Yleishyödyllisten toimien tuloksia
Yleishyödylliset hankeideat lähtevät alueen ja sen asukkaiden tarpeista ja toiveista. Hankkeiden kohderyhmissä on ollut kaikenikäisiä lapsista ikäihmisiin. Yhdistyksiä, seuroja ja vastaavia organisaatioita oli päättyvällä ohjelmakaudella hankkeiden toteuttajista 56 prosenttia, kuntia puolestaan 11 prosenttia. Yleishyödyllisten hankkeiden avulla tuettiin paikallista kehittämistä ja esimerkiksi viihtyisän elinympäristön rakentamista. Kehittämishankkeita rahoitettiin yhteensä 926 kappaletta, joista pienhankkeiden osuus oli 281 kappaletta.
Hankkeiden myötä on kasvatettu yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä vahvistettu kylätoimintaa. Niin ikään yhteisöllisyyttä nostattavan talkootyön rooli yleishyödyllisissä hankkeissa on merkittävä; päättyvällä ohjelmakaudella hankkeissa tehtiin yhteensä 232 810 tuntia talkootyötä.
Hankkeiden myötä kunnostettiin ja luotiin uusia harrastuspaikkoja yhteensä 263 kappaletta, energiainvestointeja tehtiin puolestaan 135 kappaletta. Runsaasti hankkeita kohdistui myös muun muassa digitalisaation edistämiseen, kansainvälistymiseen, kulttuuritoiminnan kehittämiseen, kotiseutuperinteiden vaalimiseen sekä lasten ja nuorten viihtyvyyden lisäämiseen.
Päivitetty: 15.12.2022