Nationell klimatenhet

Nationell klimatenhet

Den nationella klimatenheten stöder klimatarbetet över hela Finland. Administrativt är enheten placerat vid NTM-centralen i Norra Österbotten och fungerar under ledning av jord- och skogsbruksministeriet. Enhetens experter arbetar multilokalt, placerade på flera regionala NTM-centraler runt om i Finland. Arbetet omfattar uppgifter inom klimatanpassning och markanvändningssektorns klimatåtgärder.

Klimatenhetens arbete inleddes år 2023. Verksamheten grundar sig på klimatlagen (423/2022). Klimatenhetens uppgift är enligt statsrådets förordning (474/2023) att genomföra klimatlagens uppgifter relaterade till följande plan: 

- Den nationella planen för anpassning till klimatförändringar (KISS2030)
- Klimatplanen för markanvändningssektorn (MISU).

Klimatenheten stöder aktörer både nationellt och regionalt i genomförandet av klimatåtgärderna enligt klimatlagen. Samarbetet sker genom flera nätverk samt direkt med NTM-centraler, landskapsförbund, kommuner, företag och andra intressenter.

De regionala NTM-centralerna arbetar med klimatfrågor i anslutning till sina egna uppgifter.

Klimatenhetens centrala uppgifter

- Förvaltning av programmet Fånga kolet som främjar klimatåtgärder inom markanvändningen samt koordinering av aktörernas Fånga kolet -gemenskap.
- Koordinering av den nationella nätverksamheten för EU:s mission om anpassning till klimatförändringen
- Utveckling av experttjänster och utbildning inom anpassning till klimatförändringen
- Samordning av vattenhushållning på avrinningsområden och klimatåtgärder inom markanvändningssektorn samt främjande av avrinningsområdesplanering
- Utveckling av uppföljning för effekterna av markanvändningssektorns klimatåtgärder och anpassningsåtgärder, i samarbete med ministeriet och myndigheterna.
- Koordinering av den nationella närverksamheten för EU:s mission 'A Soil Deal for Europe'.

Aktuellt

Kontakt

Enhetschef Riitta Syvälä, tel. 0295 036 389, fö[email protected]

 

 

Etsitkö tietoa Juuret tiedossa -hankehausta?

Tapahtumat

Turvemaiden vettämisen ja metsien kasvupaketin ilmastovaikutuksia -webinaari 19.11.2025

Kuulet webinaarissamme turvemaiden vettämistoimista sekä yhteenvedon tutkimuslaitosten arvioista metsien kasvupaketin ilmastovaikutuksista. Kasvupaketin tavoitteena on vahvistaa metsien kasvua ja hiilinieluja pitkällä aikavälillä.

Säänkestävä maatila – ääriolosuhteiden haasteet ja tilastrategiat -tilaisuus 27.11.2025

Muuttava ilmasto tuo tulleessaan äärioloja – kuivuusjaksot ja rankkasateet voimistuvat. Miten maatilasta saadaan säänkestävä? Tervetuloa tilaisuuteen!

Sään ääri-ilmiöt haltuun – yhteiskehittämisen aamupäivä ilmastoasiantuntijoille 26.11.2025

Tervetuloa mukaan kehittämään ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan! RISKADAPT-hankkeen verkkotapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa ja mahdollisuuden yhteiskehittämiseen tutkijoiden kanssa. Järjestäjinä ovat Ilmatieteen laitos ja ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö.

Uusia menetelmiä luonnonvara-alojen sopeutumisosaamiseen – tervetuloa webinaariin 4.12.2025

Kuulemme ja keskustelemme 4.12.2025 webinaarissa siitä, millaisilla uusilla menetelmillä osaamista ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi voi lisätä luonnonvara-aloilla. Tilaisuudesta voit saada ideoita yli toimialarajojen viljelijöiden, metsänomistajien, kala-, poro- ja riistatalousyrittäjien sekä alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen.  

Katsaus kehittyvän metsäalan hankerahoitukseen 10.11.2025

Tässä webinaarissa sukellamme hankerahoituksten maailmaan ja tarkastelemme, millaisia tukimuotoja on tarjolla metsäalan kehittämiseen.

Tervetuloa Juuret tiedossa -metsähankerahoituksen info- ja törmäytystilaisuuksiin 24.10. ja 31.10.2025

Vahvempaa metsien kasvua ja lisää hiilinieluja – uusi hankerahoitus tukee ilmastotavoitteita. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ABC -verkkokurssi avautuu 23.9.2025

Miten ilmastonmuutos näkyy Suomessa ja miten se vaikuttaa omaan toimintaasi Miten voit laatia suunnitelman ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi?  Uusi sopeutumisen ABC-verkkokurssi avaa jokaisen kiinnostuneen käyttöön tietoa ja työkaluja. Kurssi julkaistaan tiistaina 23.9.2025.

EU-rahoitusinfo: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 25.9.2025

Haluatko tietää, miten EU rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siihen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja? Lämpimästi tervetuloa Business Finlandin, ELY-keskuksen ilmastoyksikön ja Suomen Akatemian järjestämään tilaisuuteen, jossa tarjotaan katsaus EU-rahoitusohjelmien mahdollisuuksiin. Verkkotilaisuus alkaa kello 14 ja päättyy kello 15.30.

Sopeutumishankkeiden opit jakoon tiistaina 9.9.2025

Ilmastonmuutokseen sopeutumista pitäisi tuuppia työpöydällä eteenpäin, mutta miten? Tässä tilaisuudessa kuullaan kolmen sopeutumishankkeen tuloksia, joista voi poimia inspiraatiota omaan tekemiseen.

Ilmastokestävä yritys – riskit hallintaan ilmaston muuttuessa 24.9.

Tervetuloa iltapäivän tapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmastoriskien hallinnasta yritystoiminnassa. Kohderyhmänä on erityisesti Ylä-Savossa toimivat yritykset, mutta tapahtuma on kaikille avoin.

Uutiset

Poimintoja hankehaaveiden pelilaudalta - blogiteksti informaatio-ohjauksen ideapajasta Veturitalleilla 2.10.2025

Tutkija Liia-Maria Raippalinna:

​​​​​​Poimintoja hankehaaveiden pelilaudalta

Pääsin osallistumaan Helsingissä 2.10. järjestettyyn Hiilestä-kiinni verkoston osaamisryhmän työpajaan, jossa joukko verkoston jäseniä kokoontui synnyttämään uusia hankeideoita ”hankehaaveiden pelilaudalla”. Inspiroivien avauspuheenvuorojen jälkeen kiersimme kirjaamassa ylös ideoitamme ja kommentoimassa toistemme ajatuksia kuuden teeman/kysymyksen äärellä: tavoitetila (mikä iso muutos tapahtuisi maanomistajien tiedoissa?); jatkumo (mitä aikaisempien hankkeiden tuloksia hanke hyödyntäisi?); tekeminen (mitä ihan uudenlaista tehtäisiin?); yhteistyö (millaisia toteuttajia ja minkälaista osaamista hankkeissa tarvitaan?); esimerkkikohteet (miten metsissä/pelloilla jo tehdyt ratkaisut palvelisivat muiden oppimista); ja jokeri (heitä mitä vaan!).   

Yhteinen haaveilu tuotti yli 150 idealappusta kommentteineen. Sain aineiston tutkimuskäyttöön ja samalla kokosin ja digitalisoin sen jatkokehittelyä varten. Ideoita päästään työstämään ja kehittämään yhdessä metsäryhmän ja osaamisryhmän tulevissa tapaamisissa, mutta tarjoilen tässä alkupaloiksi muutamia mietteitä ideapajan annista. Sen sijaan että sukeltaisin aineiston moninaisuuteen, keskityn kahteen aineistoa läpileikkaavaan jännitteeseen, jotka mielestäni kiteyttävät jotakin olennaista hanketoimijoiden huolista ja haaveista.  

Hanketoiminnan kaksi jännitettä 

Ensimmäinen jännite kulkee vanhan hyödyntämisen ja uuden luomisen välillä. Keskeisenä hanketoiminnan ongelmana nähdään pysyvien tulosten ja tuotetun tiedon jalkauttamisen puute; liian usein tulokset – niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin – katoavat hankkeen päättyessä maailman pauhinaan. Ratkaisuna korostuvat aikaisempien hankkeiden tulosten tietoinen hyödyntäminen, vaikuttavuuteen panostaminen, strateginen tiedon kokoaminen ja viestintä, sekä tulosten esittäminen konkreettisessa ja helposti lähestyttävässä muodossa, esimerkiksi demonstraatiokohteina.  

Toisaalta toimintatavat urautuvat helposti. Uusia ratkaisuja vaikuttavuusongelmiin etsitään ennakkoluulottomasta poikkitieteellisyydestä ja yhteistyön laajapohjaisuudesta, mukaan lukien viranomaiset, hankkeiden kohderyhmät ja viestinnän ammattilaiset. Kuten eräässä idealapussa hyvin kiteytetään, pitäisi tunnistaa, milloin uutta (tietoa) tarvitaan ja milloin kannattaa hyödyntää jo olemassa olevaa. 

Toinen jännite liittyy viestintään ja asettuu informaatio-ohjauksen ja kohderyhmien (useimmin mainitaan maanomistajat) oman toimijuuden korostamisen välillä. Yhtäältä korostetaan tutkimuksen ja neuvonnan osaajien yhteistyötä hankkeissa tuotetun tiedon välittämisessä; jotta tiedolla voidaan saada aikaan vaikutuksia, sen tulee olla keskitetysti saatavilla, saavutettavaa ja kohderyhmän tarpeisiin räätälöityä. Tätä varten jo hankesuunnittelun tulisi lähteä liikkeelle kohderyhmän motivaatioiden ja käyttäytymisen tunnistamisesta. Toisaalta monissa ideoissa painottuvat kohderyhmien omat tiedontarpeet ja tavoitteet, vertaisoppimisen mahdollistaminen ja erityisesti kohderyhmään kuuluvien henkilöiden oman (ilmasto)toimijuuden tukeminen. Tämän nähdään myös lisäävän kestävyystoimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja edistävän niiden juurtumista arkielämään. Näkökulmien yhtäaikainen hyödyntäminen on varmasti mahdollista ja hedelmällistäkin, mutta niiden lähtökohtaiset erot on hyvä tiedostaa kommunikaatio-ongelmien välttämiseksi. 

JTF, hyvinvointi ja kestävyysmurros 

Miten pelilaudalla tapahtunut liittyy tutkimukseeni? Tutkimushankkeessa ”Hyvinvoinnin paradigmat ja kestävyysmurroksen mahdollisuus” (2024–2028) selvitämme yhteiskunnassamme vallitsevien hyvinvointikäsityksien vaikutuksia kestävyyssiirtymien toteutumiseen. Sillä aikaa, kun kollegani analysoivat viime vuosikymmenten hallitusohjelmista välittyviä hyvinvointikäsityksiä ja energiaturpeen ”alasajoon” johtanutta poliittista prosessia, keskityn itse EU:n oikeudenmukaiseen siirtymään ja siihen, miten hyvinvointikäsitykset välittyvät ja kohtaavat Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hankkeissa. 

Olen aloittanut tutkimuksen tarkastelemalla muutamia JTF-hankkeita. Tutkin niiden valmistelua, toteuttamista ja vastaanottoa etnografisesti osallistuvan havainnoinnin ja haastattelun keinoin ja seuraamalla hanketoimijoiden työtä heidän omissa verkostoissaan. Veturitalleilla 2.10. järjestetty tilaisuus oli yksi näistä seurannan kohteista. 

JTF pyrkii lieventämään EU:n uuden ilmastopolitiikan aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja siitä eniten kärsivillä alueilla. Ottamatta kantaa siihen, kuinka keskeinen rooli luonnon tai ympäristön hyvinvoinnille kestävyyssiirtymässä kaiken kaikkeaan on annettu, JTF heijastelee jonkinlaista muutosta hyvinvointikäsityksissä sekä yritystä sovittaa yhteen erilaisia hyvinvointitavoitteita. Valtakunnallisen JTF-ohjelman tai yksittäisten hankkeiden yhteydessä hyvinvointinäkökulma ei välttämättä ole ilmeinen, mutta aluekehitystasolla maakunnalliset JTF-strategiat ovat tiiviissä yhteydessä maakunnallisiin hyvinvointistrategioihin.  

Lisäksi hankkeen kohderyhmän sen paremmin kuin hanketoimijankaan näkökulmasta sillä, mistä lähteestä raha tulee, ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä; toimintamahdollisuudet otetaan sieltä, mistä ne ovat otettavissa. Hiilestä kiinni -verkostossa erilaiset toimijat ja hankkeet kiinnittyvät toisiinsa, ja yhteinen ideointi tarjoaa oivallisen näkökulman siihen, miten hankkeita käytännön tasolla muodostetaan. Siellä missä, rahoitusinstrumentit ja toimijoiden visiot kohtaavat, kohtaavat myös käsitykset hyvinvoinnista – monenlaisten käytännön reunaehtojen asettamissa puitteissa. 

Kuvassa tyäpajassa syntyneitä idealappuja