Uutiset

Iloa luontokuntosalista

Kevätkauden Työhyvinvoinnin kahvit päättyivät Mikkelipuistoon ja Kaihunharjun metsään 9.6.2023. Iloa luontokuntosalista tarjosi opas Tiina Leinosen ja luontoliikuttaja Liisa Haikosen kanssa erityisen hetken päättää kevätkausi, työviikko ja työpäivä ulkona. Päivä oli ikimuistoinen ja se tarjosi elämysten lisäksi paljon vinkkejä työhön.

Tiina Leinonen kirjoittaa Kaihunharjun maailmanperintökohteesta seuraavasti polkuna kaupungin syntyhistorian ja luonnon ja kulttuuriperimän tarinaan: Mikkelin kaupunki on rakennettu pääosin jäätikköjoen kerrostaman harjujakson päälle. Sama harjujakso jatkuu aina toiselle Geopark-paikkakunnalle, Savitaipaleelle asti. Osa samaa harjujaksoa on myös Kaihunharju Mikkelipuiston vieressä. Kaihunharju on vesien ympäröimä teräväpiirteinen harjuselänne, joka on kerrostunut jäätikköjoen tunneliuomaan ja jäämassojen rajaamaan railoon 11 400 -11 300 vuotta sitten. Mikkelin alue paljastui jään alta noin 11 300 vuotta sitten.

Tiina Leinonen ja Liisa Haikonen sekä osallistujia Kaihunharjulla.

Mikkelipuisto ja Kaihunharju ovat myös terveysmetsää

Tiina Leinonen tarjosi Työhyvinvoinnin kahveissa kullekin polun ja kosketuksen kaupungin syntyhistorian - luonnon ja kulttuuriperimän tarinaan, luontosaliin. Saimme siitä luontoenergiaa, mutta mitä se on? Sen voi tiivistää seuraavasti: Jokaisella luontokävelyllä kulkija saa paljon enemmän kuin mitä lähti etsimään John Muirin määritelmän mukaan. Terveysmetsä keskellä kaupunkia on myös asenne. Yksikin puu on hyvinvoinnin lähde. Sitä saattavat keveät askeleet ja se antaa keholle terveyttä sekä puhdasta ravintoa soluille.

Saimaan rannalla sijaitseva Mikkelipuiston ja Kaihunharjun monimuotoinen ja luontorikas luontomaisema kuhisee energiaa. Hedelmällinen maaperä on tuhansien luontolajistojen koti ja myös ihminen on löytänyt viimeisen jääkauden jälkeen tämän hedelmällisen maaperän asuinsijakseen. Voikin sanoa, että kaikki tiet johtivat luontoparatiisiin eli nykyiseen Mikkeliin.

Tiina Leinonen rummuttamassa Kaihunharjulla.

Kulttuurikeskus ja pysyvän asutuksen sija rautakaudella

Kaihunharjulla on luonnonmaantieteellinen sijainti pitkällä itä-länsi-suuntaisella harjujakson Veenjakajalla - idässä erärikkaat Saimaan vedet ja lännessä Puulan erärikkaat ja kalaisat vedet. Ympäristön vuorien ja metsien paikannimet kertovat omaa tarinaansa ajasta, jolloin elettiin luonnossa, esimerkiksi Hiidenvuoret, Linnavuoret, Hiidenkirnut, Ukonvuoret.

Mikkeliin muotoutui kulttuurikeskus ja pysyvän asutuksen sija rautakaudella. Tarina kertoo, että peltoviljely aloitettiin Savossa ensimmäisenä nykyisten Kenkäveron, Visulahden, Tuukkalan ja Kyyhkylän rannoilla. Ajan myötä nousi Saimaan rantaan Savilahden rikas elo, Kenkävero, Pursialan tehtaat, Uimarannat ja huvilat.

Kaihunharjulla osallistujia kuuntelemassa Tiina Leinosen kertomaa metsän tarinaa.

Polut luovat paikan tunnelmaa

Jokaisella paikalla on erityinen oma spirit eli henkevä tunnelmansa! Polut toivottavat tervetulleiksi metsään. Ne herättävät luottamusta ja vihjailevat paikoista, joihin kannattaisi mennä. Poluilla on suuri symbolinen merkitys ja niitä arvostetaan kaikkialla maailmassa.

Kävellessäni Mikkelipuiston luonnon kauneudessa – paratiisissa - huomaan jo muutamassa minuutissa, että oloni kevenee ja positiivinen energia valtaa minut - yhdyn nopeasti luonnon energiaan.

Puut, vedet ja kalliot puhuvat

Voin ihmetellä Kaihunharjulla jylhien mäntyjen upeita muotoja, harjulehtojen kielokasvuston kauneutta ja huumaavaa tuoksua, järvien kimallusta ja rantakasvillisuutta, koivujen vihreyttä.

Mikä tekee mieleeni luontoenergian? Erityisesti luonnonmaisemaltaan monipuolisia luontotyyppejä sisältävässä alueessa Kaihunharjulla on aisteille monipuolista energiaa. Kävellen koen Mikkelin kulttuuriperinnön voimakasta tunnelmaa ikiaikaisella reitillä. Jylhien mäntyjen värittämä harjupolku ja noin 150-vuotiaat puut puhuttelevat: jokainen puuyksilö on oma luomuksensa, jokaisella männyllä on henki.

Kaihunharjun kielometsää Työhyvinvoinnin kahveissa.