Lyhyesti kurtturuususta

Kurtturuusu, latinaksi Rosa rugosa, on lujarakenteinen, Koillis-Aasiasta peräisin oleva pensasruusu. Kurtturuusu on hyvin kestävä ja helposti kasvatettava ruusulaji, joka menestyy hyvin ilmastossamme. Siksi laji on ollut suosittu koristekasvi sekä puutarhoissa, puistoissa että teiden varsilla.

Kurtturuusu tunnetaan suurista, tummanpunaisista ja hyväntuoksuisista kukista ja rypistyneistä, tummanvihreistä lehdistä. Tiesitkö, että tämä kasvi on saanut latinankielisen nimensä rugosa sen lehtien ulkonäön perusteella? Pensas kasvaa 1–2 metrin korkuiseksi, ja kasvustot voivat olla hyvin suuria ja laajoja. Kurtturuusu leviää sekä rönsyjen että siemenien avulla. Sen siemenet sijaitsevat sen marjoissa. Ruusunmarjat ovat lintujen mieleen, ja kun linnut syövät marjoja, siemenet siirtyvät lintujen vatsaan. Linnut saattavat näin levittää kurtturuusun siemeniä jopa 200 km. 

Lujarakenteinen ja helposti levittäytyvä kurtturuusu on valitettavasti ongelmallinen niillä alueilla, joille se ei luontaisesti kuulu. Koska laji kestää sekä kuivuutta että suolaisuutta, kurtturuusu selviää hyvin esimerkiksi rannoilla. Rannalle asettuessaan tämä ruusulaji kasvaa nopeasti tiheäksi ja piikkiseksi kasvustoksi. 

Kurtturuusu on jo yleisesti levinnyt Itämeren rannoille. Sekä Suomessa että Ruotsissa laji esiintyy lähinnä etelän rannikoilla ja vähenee asteittain pohjoiseen päin mentäessä. Merenkurkun alueella villiintyneitä kurtturuusuja ei esiintynyt melkein ollenkaan 20 vuotta sitten, mutta nykyään laji esiintyy jo yleisemmin sekä pieninä että isoina kasvustoina.

 

Kurtturuusun kasvatuskielto voimaan 1.6.2022

Kurtturuusu heikentää luonnon monimuotoisuutta, koska lajin tiheät, valoa läpäisemättömät kasvustot vievät elintilaa rannalla luonnollisesti esiintyviltä lajeilta. Lisäksi laji tekee uimisen tai rannoilla kulkemisen vaikeaksi, koska se muodostaa piikikkäitä tiheikköjä, jotka voivat olla neliökilometrien kokoisia, ellei niitä torjuta. Vuodesta 2019 asti kurtturuusun kasvattaminen on ollut laitonta, koska lajin katsotaan olevan luonnolle hyvin haitallinen. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen, 1.6.2022, astui voimaan kurtturuusun kasvatuskielto. Tämä tarkoittaa, että jokainen kiinteistönomistaja, jonka tontilla kasvaa kurtturuusu, on velvollinen poistamaan ruusut, huolimatta siitä, onko ne istutettuja vai ovatko ne levittäytyneet tontille jostain muualta. Ruotsissa laji ei ole vielä kielletty, mutta tulevasta kiellosta keskustellaan.

Kurtturuusun leviäminen Valassaarilla pysäytetty

INSPECT-hankkeen kurtturuusutyö on Suomen puolella keskittynyt Mustasaaren Valassaarille. Osoittautuikin, että tilanteeseen alueella oli korkea aika puuttua. Valassaarten pääsaarilta löytyi noin 200 pensasta!

Alueella on aikaisemmin torjuttu kurtturuusua talkoovoimin. Tämä arvokas työ on kuitenkin kohdistunut vain osaan rannikosta. Tänä kesänä selvisi, että työtä on ehdottomasti tehtävä koko Valassaarten saariston laajuudella tämän vieraslajin leviämisen estämiseksi.

Valassaarten pääsaarilla Storskärillä ja Äbbskärillä on useita niemiä ja lahtia ja siksi kokoonsa nähden valtavan pitkä rantaviiva. Siksi myös kurtturuusuille sopivia kasvupaikkoja, rantaniittyjä ja -kivikkoja, on paljon. Näillä alueilla ruusu valtaa elintilaa erityisesti tyrniltä ja muilta alkuperäisiltä rantavyöhykkeen kasveilta.

Valassaarilta löytyi myös suurin Merenkurkun alueella tunnettu kurtturuusuesiintymä kooltaan noin 15 m x 20 m. Tämän kokoluokan kasvustoja ruusu tekee erityisesti hiekkaisille alueilla (esim. Saaristomeren Örö ja Hankoniemi). Valassaarten aikaisempien havaintojen perusteella tiedetään, että kasvusto on muodostunut hyvin nopeasti, vain muutamassa vuodessa.

Inspect-hankkeen tarkoituksena on tutkia eri menetelmien toimivuutta kurtturuusun torjumiseksi. Valassaarilla on siksi käytössä erilaisia näivetyskeinoja, sekä kemiallisia menetelmiä. Tarkoitus on löytää sekä ajankäytöllisesti että taloudellisesti tehokkain ja toimivin mekaaninen tapa näivettää ruusua sekä  kemiallinen menetelmä, jossa kasvinsuojeluainetta tarvittaisiin mahdollisimman vähän.