Lyhyesti jättipalsamista

Jättipalsami, latinaksi Impatiens glandulifera, tuli Eurooppaan ja Pohjolaan vuosisadan vaihteessa 1800-1900 läntisestä Himalayasta. Kasvi tuotiin puutarhakasvina ja sen jälkeen se on levittäytynyt puutarhoista luontoon. Jättipalsamia on vaikea sekoittaa muuhun luonnon kasviin. Laji voi kasvaa 1,5–3 metrin korkuiseksi ja sillä on tunnusomaisia kukkiä väriltään vaaleanpunaisesta purppuranpunaiseen. Lehdet ovat sahalaitaisia, 5–18 cm pitkiä ja kulmikas varsi on usein punertava.

Lähikuva jättipalsamista

Yksivuotisen jättipalsamin siementuotanto on runsas, ja kun kypsään siemenkotaan jokin tarttuu, kasvi sinkauttaa siemenet jopa seitsemän metrin etäisyydelle. Kasvi viihtyy eniten kosteilla mailla ja  muodostaa usein laajoja kasvustoja vesistöjen läheisyyteen. Vaikka siemenet eivät ole kelluvia, ne löeviävät kuitenkin tehokkaasti vedessä ja juurtuvat nopeasti heti kun tarttuvat maaperään. Siemen voi selviytyä vedessä jopa 18 kuukautta.

Vaikka jättipalsami on kaunis puutarhapakolainen, se ei kuulu meidän luontoomme. Kasvi muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja ja alkuperäislajit syrjäytetään. Jättipalsami tuottaa myös runsaasti mettä, joka houkuttaa valtavia määriä pölyttäjiä. Tämä on tietysti hyvä pölyttäjille, mutta koska ne ovat mukavuudenhaluisia, tämä tarkoittaa, että maiseman muita kasveja ei pölytetä. Pitkällä tähtäimellä tämä tarkoittaa, että emme saa nauttia hedelmistä ja marjoista, eikä myöskään kauniista kukkaniityistä.

Jättipalsami voi olla suorastaan yhteiskunnalle vaarallinen kasvaessaan vesistöjen läheisyydessä. Pitkällä tähtäimellä kasvi syrjäyttää monivuotiset, syvemmillä juuristolla varustatuneet kasvit. Jättipalsami kuihtuu kokonaan joka syksy, ja pinnallinen juuristo mätänee nopeasti. Tämä tekeen maaperän epävakaaksi, mikä johtaa eroosiovahinkoihin syys- ja kevättulvien aikaan. Jos vesistöjen läheisyydessä on rakennuksia tai teitä, ne uhkaavat sortua, ellei eroosiota pysäytetä.

Koska jättipalsami on listattu EU:n haitallisten vieraslajien listalle, kasvia on kiellettyä tuoda, myydä, viljellä, kuljettaa, käyttää, vaihtaa ja istuttaa luontoon kaikissa EU-maissa.