Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään ohjelmallisen rakennussuojelun periaatteita pilotoimalla valtakunnallisesti merkittävien rakennusten suojelua Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Tarkoituksena on hoitaa valtion omistamien ja myymien kohteiden suojelu ajan tasalle valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön kohteiden suojelutilannetta ja ohjelmoida suojelun toteuttamista niiltä osin. Elokuussa 2014 alkaneen hankkeen toisen vuoden aikana on kehitetty yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa ohjelmallisen rakennussuojelun toimintamalleja sekä ohjelmoitu rakennussuojelua myös muun Suomen osalta. Hanke on ympäristöministeriön rahoittama.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia on käyty systemaattisesti läpi ensimmäisen vuoden aikana. Hankkeen yhteydessä on käynnistetty 25 rakennussuojeluasiaa. Tutkittavat kohderyhmät ovat:

  1. asetuksella suojellut rakennukset (20 kohdetta)
  2. rautatiesopimuksen tarkoittamat kohteet (10 kohdetta)
  3. alustava Haagin yleissopimuksen mukainen kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden luettelo (37 kohdetta)
  4. valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli RKY -alueet (265 aluetta).

Hankkeen toisen vuoden aikana on käyty läpi koko maan kohderyhmiä ja kartoitettu suojelutilannetta ja -tarvetta. Lisäksi on laadittu suositukset ensimmäisen vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella. Hankkeen karttamateriaalissa on käytetty liikennevalomallia suojelutilanteen havainnollistamiseksi.

Ohjelmallinen rakennussuojelu -hankkeen loppuseminaari, esitysmateriaalit 3.8.2016

Rakennuksia suojellaan kaavalla tai rakennusperintölailla

Yleisin rakennusten suojelun väline on maankäyttö- ja rakennuslaki eli asemakaava. Joissain tapauksissa on tarvetta kuitenkin käyttää lakia rakennusperinnön suojelemisesta (rakennusperintölaki). Kaavattomilla alueilla rakennusperintölaki on luonteva tapa suojella rakennuksia. Myös asemakaavoitetulla alueella sitä on mahdollista käyttää, mikäli kohteella on valtakunnallista merkitystä, jos asemakaavalla ei saavuteta riittävää suojelua, (yleensä sisätilojen suojelun tarpeen vuoksi) tai jos ilmenee asemakaavatilanteesta johtuvia erityisiä syitä.

Rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen ELY-keskukselle voi tehdä rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, kunta, maakuntaliitto tai toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen. ELY-keskus voi myös omasta aloitteestaan laittaa suojeluasian vireille.

Rakennus säilyy parhaiten kun se pysyy käytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoitusta ei kuitenkaan voida suojella. Rakennusperintölain mukaiseen suojelupäätökseen sisältyvät suojelumääräykset, joista Museovirasto esittää lausunnossaan ehdotuksen. Lausunto pyydetään suojeluprosessin aikana myös kunnalta, naapureilta, haltijoilta ja omistajalta. ELY-keskuksen myönteisen suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö ja suojeluasian ratkeamiseen voi kulua 1-2 vuotta. Rakennusperintölailla suojeltujen rakennusten korjauksissa on yhteistyötahona Museovirasto, joka myös myöntää rakennusten entistämisavustuksia.

Lisätietoja:

Kirsti Virkki  (11.8.2016 asti)
Hanna Tyvelä  p. 0295 022965 (1.8.-30.11.2016)
Anna-Leena Seppälä p. 0295 022942

Kuva ylhäällä: Seilin saaren Fyyri-niminen rakennus on entinen hospitaalin taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo. © Kirsti Virkki


Tämän teemasivuston lyhytosoite: www.ely-keskus.fi/web/ohjelmallinen-rakennussuojelu