Lyhyesti jättipalsamista

Jättipalsami, latinaksi Impatiens glandulifera, tuli Eurooppaan ja Pohjolaan vuosisadan vaihteessa 1800-1900 läntiseltä Himalajalta. Kasvi tuotiin puutarhakasvina ja sen jälkeen se on levittäytynyt puutarhoista luontoon. Jättipalsami on helppo erottaa muista luonnonkasveista. Tämä kasvi voi kasvaa 1,5–3 metrin korkuiseksi. Jättipalsamin kukka voi olla väriltään kaikkea vaaleanpunaisesta purppuranpunaiseen. Lehdet ovat sahalaitaisia, 5–18 cm pitkiä ja kulmikas varsi on usein punertava.

Yksivuotisen jättipalsamin siementuotanto on runsas. Kun jokin osuu kypsään siemenkotaan, kasvi sinkauttaa siemenet jopa seitsemän metrin päähän. Kasvi viihtyy parhaiten kosteilla mailla ja  muodostaa usein laajoja kasvustoja vesistöjen läheisyyteen. Vaikka siemenet eivät ole kelluvia, ne leviävät kuitenkin tehokkaasti vedessä ja juurtuvat nopeasti heti, kun pääsevät maaperälle. Siemen voi selviytyä vedessä jopa 18 kuukautta.

Vaikka jättipalsami on kaunis puutarhapakolainen, se ei kuulu meidän luontoomme. Kasvi muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja ja se voi syrjäyttää alkuperäiset kasvilajit. Jättipalsami tuottaa myös runsaasti mettä, joka houkuttaa valtavia määriä pölyttäjiä. Tämä on tietysti hyvä pölyttäjille, mutta koska ne ovat mukavuudenhaluisia, tämä tarkoittaa, että maiseman muita kasveja ei pölytetä. Pitkällä tähtäimellä tämä tarkoittaa, että emme saa nauttia hedelmistä ja marjoista, eikä myöskään kauniista kukkaniityistä.

Jättipalsamilla voi olla negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja hyvinvoinnille. Pitkällä tähtäimellä kasvi syrjäyttää monivuotiset, syvemmillä juuristoilla varustatuneet kasvit. Jättipalsami kuihtuu kokonaan joka syksy, ja pinnallinen juuristo mätänee nopeasti. Tämä tekee maaperän epävakaaksi, mikä johtaa eroosiovahinkoihin syys- ja kevättulvien aikaan. Jos vesistöjen läheisyydessä on rakennuksia tai teitä, ne uhkaavat sortua, ellei eroosiota pysäytetä.

Koska jättipalsami on listattu EU:n haitallisten vieraslajien listalle, kasvia on kiellettyä tuoda, myydä, viljellä, kuljettaa, käyttää, vaihtaa ja istuttaa luontoon kaikissa EU-maissa.