Taustaa

Rehevöityminen voimakasta rannikon tuntumassa ja sisäsaaristossa

Varsinais-Suomessa merkittävin vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä on hajakuormituksesta johtuva rehevöityminen. Varsinais-Suomi on intensiivistä maatalousaluetta ja ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on edelleen merkittävä, vaikka toimenpiteitä sen vesistökuormituksen vähentämiseksi on tehty jo paljon. Alueen vesistöjä kuormittavat myös haja-asutus, metsätalous ja paikoitellen turvetuotanto. Varsinais-Suomen vesistöalueilla on hyvin vähän järviä, minkä vuoksi suurin osa valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta päätyy nopeasti jokiin ja edelleen rannikkovesiin. Pistekuormituksen vaikutukset ovat merkittävimmät rannikkoalueella, jossa on eniten teollisuutta, asutuksen jätevedenpuhdistamoja sekä kalankasvatusta.

Varsinais-Suomen suurimmista järvistä yli puolet ja joista yli 90 % on ekologiselta tilaltaan korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät myös Saaristomerellä, josta suurin osa on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja jokisuut sekä merenlahdet paikoitellen jopa huonoon ekologiseen tilaan. Saaristomeren tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Ravinnepitoisuuden kasvu ja rehevöityminen on voimakkainta rannikon tuntumassa ja sisäsaaristossa, mutta ilmiö on havaittavissa selvänä myös ulkosaaristossa. Ulkosaaristossa vesien tilan heikkenemiseen vaikuttaa lisäksi Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta tuleva kuormitus. Tilan heikkeneminen paitsi vähentää ainutlaatuisen alueen luonnonarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, myös aiheuttaa taloudellisia menetyksiä vähentämällä tai uhkaamalla monien elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia.

Muualla verkossa