Haagin yleissopimuksen mukainen kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden luettelo

Haagin vuoden 1954 yleissopimus on Unescon alainen humanitaarinen yleissopimus, jonka tavoitteena on kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisen selkkauksen sattuessa. Sopimus syntyi toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jossa merkittävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä oli tuhoutunut suorien ja epäsuorien hyökkäysten sekä ryöstelyn seurauksena. Sopimuksen lähtökohtana on ajatus, että yksittäisten kansakuntien kulttuuriomaisuuden tuhoutuminen ei ole pelkästään kansallinen menetys, vaan koskee koko ihmiskunnan kulttuuria. Suomi ratifioi yleissopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan vuonna 1994.

Haag-luettelo on Museoviraston asiantuntijanäkemys kansallisesti merkittävästä kulttuuriomaisuudesta. Luettelo on laadittu etupäässä puolustusvoimien ja pelastusviranomaisen kriisin aikaista toimintaa varten. Hankkeessa on tutkittu vain alustavaan luetteloon sisältyvä rakennettu kulttuuriomaisuus. Luetteloa ei ole vielä hankkeen aikana vahvistettu.

Hankkeen yhteydessä on yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistetty Kuhmoisten kunnassa sijaitsevan Heretyn kämppäkartanon suojeluasia. Toistuvien rakennustyyppien osalta päätettiin etsiä hankkeen yhteydessä mallikohteita, joiden suojelumääräyksiä voidaan soveltaa mallina ja muokata tapauskohtaisesti vastaavien kohteiden yhteydessä. Asetuksella suojeltu Heretyn kämppäkartano mallikohteena edustaa Metsähallituksen tyyppipiirustuksilla rakennettua kämppäkohdetta. Kohde kuuluu myös Haag-inventoinnin vielä vahvistamattomaan luetteloon.

Kuvat: Ylhäällä Heretyn kämppäkartanon tyyppipiirustuksilla rakennettu päärakennus on vuodelta 1948.
© Hilja Palviainen
Kuva keskellä: Bengtskärin majakkamiljöö on säilynyt 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa.
© Anna-Leena Seppälä
Kuvat alhaalla: Nuorisoseurantalo Euran Pirtti on jugendkauden kokonaistaideteos. © Kirsti Virkki