Paree maaseutu

Eteläpohjalaisten Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen yhteinen maaseutuviestintä

Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta

ELY-keskus auttaa tekemään maaseudusta entistä paremman paikan asua, elää ja yrittää. Elinvoimaiset maatilat ovat ruokamaakunnan ja maaseudun elinvoiman kivijalka. Elinvoiman lisäämiseksi tarvitaan myös muuta yritystoimintaa ja tuomaan uusia toimeentulomahdollisuuksia. Kylissä on asumisen mahdollisuuksia, kylätalojen kunnostaminen on tuonut mukanaan uutta toimintaa, erilaiset kulttuuri- ja liikuntapaikkahankkeet luovat harrastusmahdollisuuksia. Maaseutuohjelma tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia ja ratkaisuja kaikkeen tähän.

Maaseuturahaston hanke- ja yritystukien valintajaksot
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukia saa hakea jatkuvasti. Tukihakemukset, jotka koskevat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuoden 2022 siirtymäkauden määrärahoista myönnettävää tukea, ratkaistaan valintajaksoittain.

Hanketukien valintajaksot:

  • 1.5.2021-30.9.2021
  • 1.10.2021-31.1.2022
  • 1.2.2022-30.4.2022
  • 1.5.2022-30.9.2022

Yritystukien valintajaksot ovat:

  • 16.8.2021-30.10.2021
  • 1.11.2021-31.1.2022
  • 1.2.2022–30.4.2022
  • 1.5.2022-15.8.2022
  • 16.8.2022-30.9.2022

Lue lisää maaseuturahaston hanke- ja yritystukien hakemisesta (ely-keskus.fi)

Yritysrahoituksen lisätiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan yrityspalvelut sivulta (yrityspalvelutEP.fi)

Hankkeille, yrityksille, viljelijöille

null Koulutusvideoita eteläpohjalaisille viljelijöille tulevasta Cap27-ohjelmakaudesta

Järjestimme 17.1. eläintukikoulutuksen viljelijöille.

Koulutuksessa käsiteltiin eläinpalkkiot (EU ja kansalliset), eläinten hyvinvointikorvaus ja alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus vuodelle 2023. Tutustu koulutuksen tallenteeseen alla.

Mikäli haluat katsoa vain tietyn osan tallenteelta, tästä löydä aikaleimat, jolloin mistäkin teemasta kerrotaan:
00.30 Hakuaikataulut, aktiiviviljelijän määritelmä, maatalousmaan ilmoittaminen ja eläinmääräilmoitus
06.30 EU eläinpalkkiot
13.30 Kansalliset eläinpalkkiot
23.50 Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteet, naudat
33.20 -,- lampaat ja vuohet
38.15 -,- siat
47.30 -,- siipikarja
54.10 Alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus 2023.

Koulutuksessa esitetyt kysymykset

KYSYMYS: Jos sonni on syntynyt toukokuussa 2022. se täyttää vasta 11 kk huhtikuussa 2023. saako se vasta 2024 sonnipalkkion.
VASTAUS: Kun sonni on syntynyt 2022 toukokuussa ja täyttää huhtikuussa 2023 11 kk ja on sen jälkeen 60 vrk tilallapitoajan tilalla niin eläin saa sonnipalkkion 2023.

KYSYMYS: Jos sonni täyttää 11kk 1.2. niin senkö voi laittaa teuraaksi vasta seuraavan vuoden maaliskuulla, jos haluaa sille tuen?
VASTAUS: Sonnin tilallapitoaika 60 päivää päättyy tässä tapauksessa huhtikuun alussa 2023, joten sonnin voi poistaa sen jälkeen. Sonnin ei tarvitse olla täyttänyt 11kk viitepäivänä. Viitepäivänä eläin tulee olla rekisterissä.

KYSYMYS: Lämmin/kylmäkasvattamo. Miten määritellään?
VASTAUS: Yleensä kylmäkasvattamo on eristämätön rakennus, jossa esimerkiksi juomavesi pitää lämmittää.

KYSYMYS: Pitääkö härät erottaa sonni toimenpiteessä hiehoista myös 8kk iässä, kun ne ei tiineytä ja ovat rauhallisia?
VASTAUS: Merkkaussonnit, siitossonnit ja härät voivat olla naaraspuolisten kanssa samassa karsinassa

KYSYMYS: Onhan tulkinta nyt niin, että vierottamaton yli 6kk vasikka emon kanssa tarvitsevat yhteensä 10m2 tilaa?
VASTAUS: Jos vasikka on vieroittamaton, niin 10 m2 riittää emolle + vasikalle

KYSYMYS: EHK ja iglut, lasketaanko iglu + etutarha kokonaispinta-alaksi? Onko tilannetta, ettei lasketa?
VASTAUS: Kuten sisällä olevissa karsinoissakin, ala vaaditaan ryhmäiglun sisällä.

KYSYMYS: RyhmäPoikimakarsina. Pitääkö olla mahdollista erottaa jokainen omaan loossinsa vai riittääkö, et erotetaan ne, joilla tarve erottamiseen on?
VASTAUS: Voi olla ryhmäpoikimakarsina. Tilavaatimus 9 m2/lehmä on täytyttävä ja eläimet on tarvittaessa voitava rajata erilleen

KYSYMYS: Voiko valita molemmat toimenpiteet lypsylehmien -ja nuorkarjan laiduntamisen sekä nautojen ulkoilutuksen, jos laidunkausi kestää n. 140-160 vrk?
VASTAUS: Voi valita, mutta laiduntamisen ja ulkoilutuksen tulee tapahtua eri aikaan. Eli vuoden aikana tulisi olla 90 laidunpäivää + 120 erillistä ulkoilupäivää.

KYSYMYS: Karitsabaarin ruokintatila vaatimus?
VASTAUS: Karitsointikarsinan vaatimus on 2,2 m2 uuhelle ja karitsoille.
Tukiehdoissa vaaditaan karitsakamarit ja niissä ruokintatilaa 0,2 m2 / karitsa. Tukiehtojen pohjalla olevassa lainsäädännössä vaaditaan lattiatilaa 0,25 m2 / karitsa (alle 15 kg) eli yhteensä vaaditaan 0,45 m2 / karitsa sen jälkeen, kun eläimet eivät enää ole karitsointikarsinassa.

KYSYMYS: Mikä määritelmä on pässien ulkoilulle? Vähimmäismäärä?
VASTAUS: Ulkoilusta ei ole tarkempaa säädetty mutta jaloittelutarhaa yleisemmin sillä tarkoitetaan. 90 päivän aikana sitä on toteutettava.

KYSYMYS: Eläinpalkkiot/tuet, EHK ja korvamerkkivalvonta. Mitkä tuet eläin menettää ollessaan korvamerkkivalvonnassa puutteellisesti merkitty?
VASTAUS: Eläimestä tulee valvontavuonna tukikelvoton, eli sille ei makseta tukia. Eläin tulee merkitä ollakseen tukikelvollinen myös seuraavina vuosina.

KYSYMYS: Voihan ternimaidon mittauslaitteen myös lainata toiselta toimijalta, jolla sellainen on?
VASTAUS: Mittauslaitetta voi lainata. Ehtona on, että ternimaidosta laatu (vasta-aineet, Brix-arvo) on mitattava ennen pakastamista ja pakastetun ternimaidon laadusta on pidettävä kirjaa.

KYSYMYS: nautojen poikima ym. karsinat toimenpiteen neliövaatimukset tarkoittanevat nimenomaan poikimakarsinan pinta-alaa?
VASTAUS: Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat kuuluvat samaan toimenpiteeseen, eli kyllä tarkoittavat myös poikimakarsinoiden pinta-alaa.

KYSYMYS: Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen: Porsaat ensimmäiset kaksiviikkoa katoksellisessa vieroituskarsinassa, mutta sen jälkeen olkipihatossa, jossa ei katosta, käykö? Toimenpiteissä vieroitetuilla porsailla ja lihasioilla myös vaaditaan kirjallinen kuvaus käytettävistä virikemateriaaleista ja olosuhteita parantavista toimista, käykö, että on kirjattu hyvinvointisuunnitelmaan?
VASTAUS: Sitoumusehdoissa: ”Vieroitetuilla porsailla on oltava:
katoksellinen kiinteälattiainen makuualue, joka on lämmitettävissä.
koko ajan helposti saatavilla heinää, olkea tai muuta muokattavaa ja syötävää ainesta virikemateriaalina. Tee tilakohtainen kirjallinen kuvaus käytettävistä materiaaleista.”
Niin kauan kuin on kyse vieroitetuista porsaista (vieroituksesta 3 kk ikään) pitää eläimillä tukiehtojen mukaan olla katoksellinen makuualue. Jos vieroitetut porsaat siirretään 1,5 kk iässä olkipihattoon, on olkipihatossa oltava katoksellinen, tukiehdot täyttävä makuualue.

KYSYMYS: Pitääkö valvonnassa näyttää brix mittari ja pakastettu terni vai riittääkö kirjanpito mittauksista?
VASTAUS: Mittaustulokset riittävät, kunhan niistä ilmenee vasta-aineet ja Brix-arvo. Varsinaista valvontaohjetta ei meillä vielä ole.

KYSYMYS: Mitä tarkoittaa, menee sanktioille (esim. tuo saparoiden purentaa liikaa)? Mitä sanktioidaan ja paljonko?
VASTAUS: Valvontaohjetta ei ole vielä julkaistu, mutta todennäköisesti osa kyseisestä toimenpiteestä hylätään prosenttileikkauksena.

KYSYMYS: Pitääkö uuden hyvivointisuunnitelman poiketa edellisen vuoden suunnitelmasta?
VASTAUS: Hyvinvointisuunnitelma tulee käydä läpi vuosittain ja päivittää tilanteen muuttuessa. Vanhaa hyvinvointisuunnitelmaa voi käyttää pohjana, kunhan sieltä ilmenee kaikki vaadittavat asiat. Muista päivätä suunnitelma, kun suunnitelma on käyty läpi.

KYSYMYS: Paljonko orsia pitää olla?
VASTAUS: Orsia tulee olla riittävä määrä eläinmäärään nähden. Tähän ei ole enää tiettyä laskentakaavaa (kuten viime kaudella), mutta tähän on kuulemma tulossa lisätarkennusta. Käyttäkää toistaiseksi samoja orsi määriä, mitkä on ollut myös viime kaudella. Orret tulee olla aina halleissa laskettuna, kun siellä on lintuja.

KYSYMYS: Onko sonnipalkkion viitepäivä 31.1 voimassa vain tänä vuonna vai joka vuosi?
VASTAUS: Sonnipalkkion viitepäivä on tällä tietoa aina 31.1, mutta muutoksia voi tulla.

KYSYMYS: Kuinkas ominaispainomittari käy ternimaidon mittaukseen?
VASTAUS: Mikäli mittarilla pystyy luotettavasti mittaamaan tarvittavat arvot (vasta-aineet ja Brix-arvo) mittari käy mittauksiin.

KYSYMYS: Voiko aktiiviviljelijän nimen kanssa käyttää "muun viljelijän" Y-tunnusta (maataloustoiminta), jos molempien nimet Vipussa tilan tiedoissa? Vai onko oltava henkilökohtaiinen Y-tunnus?
VASTAUS: Jos isännän nimissä on hyväksytty Y-tunnus ja halutaan emännän (hänellä ei omaa Y-tunnusta) nimissä hakea tuet, niin emäntä laittaa vipuun että ei Y-tunnusta ja todistaa aktiiviviljelijyyden muuten (verotiedot tai kuitteja).
Tuenhakija on aktiiviviljelijä, jos hän kuuluu kansalliseen rekisteriin ja vaatimukset täyttyvät. Eli jos emäntä hakee tuet, tarkastellaan hänen Y-tunnustaan ja siihen liittyviä rekisteritietoja. Jos taas isäntä hakee tuet, tarkastellaan hänen Y-tunnustaan ja siihen liittyviä rekisteritietoja.

KYSYMYS: Brixmittareissa toimitusongelmia. Miten vasikoiden pito-olosuhteiden tukea leikataan, ellei tila ole onnistunut hankkimaan mittaria?
VASTAUS: Tämän vuoden valvontaohjetta ei ole vielä julkaistu, joten tietoa tuen leikkaavuudesta ei ole. Tarvittavat arvot voi mitata myös laina mittarilla, jos tällainen esim. tutulta löytyy. Myös ternimaitokorvike ja – tehoste käy (näistä talteen ostotositteet).

KYSYMYS: APR tuki. Ellei pysty korvaamaan, onko seurauksena tuen menetys vai lisäksi jokin sanktio?
VASTAUS: Hakija voi vähentää nautojen, lampaiden, vuohien ja hevosten määrää sopimuksella poistamalla eläimiä sopimukselta koko sopimuskauden ajaksi. Jos eläinmäärä laskee alle sopimuksen vähimmäiseläinmäärän, sopimus raukeaa. Poistetuista eläimistä ei makseta, ellei hakija ilmoita niiden tilalle korvaavaa eläintä. Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin koko sopimuskaudelta, jos sopimus puretaan. Sopimukselta poistettavasta eläimestä on ilmoitettava ELY-keskukseen kirjallisella vapaamuotoisella ilmoituksella. Ilmoitus poistosta on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun eläin poistuu sopimukselta. (esim. tilalta tai hakijan hallinnasta). Eläin hylätään sopimukselta, jos hakija ei ole ilmoittanut määräajassa eläimen poistosta ja korvaamisesta ELY-keskukseen tai eläinrekisteri-ilmoitus poistosta on tehty myöhässä.

KYSYMYS: jos ei hae hyvinvointikorvauksen vasikoiden olosuhteiden parantamis toimenpidetta. niinhän ei tarvitse ternimaito asioitakaan.
VASTAUS: Ternimaito ja sen juottaminen sisältyy vasikoiden olosuhteiden parantaminen toimenpiteeseen.


Mikä tulee muuttumaan viljelijätuissa 2023 -viljelijätukien koulutuskierros

CAP27-ohjelmakausi käynnistyy vuoden vaihteessa. Ensimmäisenä vaihdos vaikuttaa kotieläintiloihin. Uuden kauden kotieläintuet tulevat hakuun alkuvuodesta Vipu-palvelun kautta. Uutta jatkossa on kaikkia tiloja koskeva kasvipeitteisyysvelvoite ja lannoitetasot. Ja aivan uutena toimintana monitorointi, joka tarkoittaa viljelytoimenpiteiden seurantaa satelliittikuvien avulla. Viljelijä tulee saamaan ajantasaista tietoa tukiehtojen noudattamisesta hallinnolta matkapuhelimeen ladattavan Vipu-mobiilin kautta. Vipu-mobiili on jo ladattavissa sovelluskaupasta, joten kannattaa käydä se jo lataamassa.

Näistä ja muista muutoksista tulevat ELY-keskus ja alueen maataloustoimet tiedottamaan ja kouluttamaan alkuvuodesta 2023.

Tilaisuudet järjestetään:

  • Alajärvi, kaupungintalo 19.1.2023 klo 18-21
  • Seinäjoki, kaupungintalon valtuustosali 24.1.2023 klo 18-21
  • Kauhajoki, kaupungintalo 26.1.2023 klo 18-21
  • Kauhava, Lentosotakoulu, 2.2.2023 klo 18-21
  • Kurikka, Kurikan kampus 7.2.2023 klo 18-21
  • Alavus, Huhtamäki-Sali 10.2.2023 11-14

Koostimme yhdessä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa koulutusvideoita, joiden avulla valmistautua tulevaan kauteen. Voit tutustua aineistoihin alla.

Viljelijätukien maksuaikataulu 2023-2028 (pdf)

Tukikokonaisuudesta; mitä uutta ja mitä vanhaa? (pdf)

Huomioitavia seikkoja kevään 2023 viljelysuunnittelussa (pdf)

Eläintuet Cap27-ohjelmakaudella (pdf)

Asiantuntijan palsta

Maaseudun yritys- ja hanketukiin 59,6 miljoonaa euroa

Päättyneen EU-ohjelmakauden 2014-2020 ELY-keskuksen maaseutuohjelman rahoituspotti hanke- ja yritystukiin Etelä-Pohjanmaalla oli 59,6 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien maaseutuohjelman rahoitus ei ole näissä luvuissa mukana.  

ely-updated 03.02.2023