nullPuhtaat vedet ja ilmastomuutos metsäteollisuudenkin haasteina (Kaakkois-Suomi)
Puhtaat vedet ja ilmastomuutos metsäteollisuudenkin haasteina (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä järjesti metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät Webinaari-tilaisuutena 30.9. - 1.10.2020.
Metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät järjestetään joka toinen vuosi. Tilaisuuden ohjelman suunnitteli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Tänä vuonna tilaisuuden pääteemoja olivat metsäteollisuuden vesistö ja ilmastovaikutukset
Ennätysyleisö kuuntelemassa päivän aiheita
Tilaisuuden ensimmäinen päivä oli avoin metsäteollisuuden lupa- ja valvontaviranomaisten lisäksi myös alan toiminnanharjoittajille. Tilaisuus houkutteli ennätysyleisön- yli 90 kuulijaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Juha Rantala.
Finnpulpin oikeudellisen ratkaisun analyysiä
Päivän ensimmäisessä esityksessä Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soininen kertoi KHO:n Finnpulp-ratkaisun oikeudellisesta analyysistä. Finnpulp-ratkaisun keskeisenä perusteena oli ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 § ja sen tulkinta. Soininen kertoi, että Finnpulpin ympäristöluvan kaatuminen KHO:ssa ei kuitenkaan tarkoita kaikkien uusien investointien kariutumista, mutta se indikoi oikeudellisen toimintaympäristön kiristymistä, mikä vaatii huolellista hankesuunnittelua.
Tilaisuus jatkui Aalto-yliopiston professorin Olli Dahlin katsauksella metsäteollisuuden uusista tuotteista ja biotuoteteollisuuden tuotantoteknologioista. Dahlin mukaan trendinä on, että siirrytään perinteisestä sellukuidusta arvotuotteisiin; jalostetaan ligniinistä tekstiilikuituja tai käytetään ligniinin hiiltä pattereissa, tai raakamäntyöljystä jalostetaan biodieseliä ja bensiiniä. Kaikkien uusien bioprosessien ja tuotteiden kuitenkin tulee olla kestäviä niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen ulottavuuden kannalta.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Jaakko Kuisma piti lyhyen katsauksen lainsäädännön ajankohtaisista asioista ja kertoi ilmastonmuutoksen torjunnan olevan erittäin voimakas ja laaja-alainen painopiste uuden komission vihreän kehityksen ohjelmassa. Ilmastolakiin on tulossa muutoksia. Lakiin sisällytetään mm. hiilineutraalius ja edelleen hiilinegatiivisuustavoite.
Kuisman esityksen jälkeen ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sami Rinne kertoi VN TEAS-selvityshankkeesta Ilmastovaikutukset ja ympäristölupamenettely, jonka toteuttajina ovat SYKE ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen tulosten pohjalta arvioidaan, tulisiko ilmastovaikutusten arviointi ottaa osaksi ympäristölupamenettelyä. Mahdollinen jatkotyö kuitenkin edellyttäisi erillisiä hankkeita ilmastovaikutusten laskentatyökalujen valmistelemiseksi ja tarvittavien säädösmuutosten toteuttamiseksi.
Metsäteollisuuden biotuotelaitosten luvitusta ja valvontaa selvitetään
Iltapäivällä kuulimme erityisasiantuntija Paula Vehmaanperän esityksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa käynnistyneestä, kahden vuoden mittaisesta, ympäristöministeriön rahoittamasta metsäteollisuuden uusien biotuotelaitosten luvituksen ja valvonnan kehittämishankeesta. SYKE on mukana tiiviissä yhteistyössä. Hankkeessa on mukana myös AVI:n, Metsäteollisuus ry:n ja Aalto-yliopiston edustus ja tärkeimpinä tavoitteina ovat tiedon tuottaminen seuraavan kierroksen BAT- ja BREF-prosesseja varten sekä luvituksen ja valvonnan ohjeistuksen kehittäminen.
Lisäksi Pekka Ojanen, kehitysinsinööri, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoi BAT-päätelmien soveltamisesta metsäteollisuuden toimintaympäristössä. Ojasen mukaan BAT-päätelmiä on sovellettu kattavasti ja päätelmät ovat mahdollistaneet erilaisia tulkintoja. Uusien tuotantomuotojen ja päästötasojen tuntemus on osin puutteellista, mutta käynnistyneellä BioBAT-hankkeella pyritään vastaamaan tähän tiedontarpeeseen.
Mitä hiilineutralius tarkoittaa metsäteollisuudessa
Ensimmäisen seminaaripäivän toiseksi viimeisenä esityksenä kuulimme Sitran asiantuntija Mariko Landströmin esityksen, mitä siirtymä hiilineutraaliuteen tarkoittaa metsäteollisuudelle. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on avain asemassa. Hiilineutraaliuteen siirtyminen mahdollistaa kuitenkin uuden liiketoiminnan, sillä kuitupohjaiset materiaalit voivat korvata nykyisiä, käytössä olevia, materiaaleja. Lisäksi Landström pitää tärkeänä, että kiertotalouden keinot otetaan täysimääräisinä käyttöön myös metsäteollisuudessa. Kilpailu tuotantopanoksista kuitenkin kasvaa, sekä metsän tarve hiilinieluksi sekä biodiversiteetin suojeluun asettaa rajat hyödyntämisen kasvulle ja vaatii muutoksia metsänhoitoon. Muutoksen mahdollistamiseen tarvitaan politiikkaa.
Vastuullisuussitoumus ohjaa teollisuutta yhä vastuullisempaan toimintaan
Päivän päätteeksi Metsäteollisuus ry:n ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt piti kommenttipuheenvuoron päivän teemoista. Metsäteollisuuden tuotteiden markkinoiden arvioidaan laajenevan sekä teollisuus investoi merkittävästi Suomeen lähivuosina. Uudistetut vastuullisuussitoumukset vuoteen 2025 ohjaavat teollisuutta entistäkin vastuullisempaan toimintaan. Tulevaisuudessa metsäteollisuus voi tarjota nykyistäkin enemmän ilmasto- ja taloushyötyjä. Metsäteollisuus ei kuitenkaan näe tarkoituksenmukaisena ilmastovaikutuksen arvioinnin sisällyttämistä lupamenettelyyn, sillä se lisäisi mm. hallinnollasta taakkaa, aiheuttaa päällekkäistä lainsäädäntöä sekä tekisi lupamenettelystä ennakoimattoman. Vesipuitedirektiivin toimeenpanossa on löydettävä ennakoitava ja hallittavissa oleva toimintaympäristö. On tärkeää, että olemassa olevia tehtaita voidaan jatkossakin kehittää ja myös uusia tehdasinvestointeja tehdä.
Toisena seminaaripäivänä keskustelivat lupa- ja valvontaviranomaiset
Seminaarin toinen päivä oli kohdistettu lupa- ja valvontaviranomaisille. Toisen päivän avasi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kehitysinsinööri Mika Toikan esitys metsäteollisuuden jätevesien puhdistuksen kehityksestä ja Kaakkois-Suomen tilannekuvasta.
Metsäteollisuutta on ollut Kaakkois-Suomessa jo 148 vuotta, mutta jätevedenpuhdistamoita vasta 25-35 vuotta. Vedenpuhdistamot ovat aktiivilietelaitoksia, joiden puhdistusteho on edelleen hyvällä BAT-tasolla. Puhdistamoiden perusrakenteiden ikä on 30-35 vuotta ja vanhat rakenteet lisäävät häiriöitä. Seuraan kierroksen BAT-tarkastelu tuleekin lisäämään investointitarvetta perusrakenteisiin.
YVA-menettelyt valvojan näkökulmasta
Mika Toikan esityksen jälkeen vuorossa oli Lapin ELY-keskuksen ylitarkastajan Matti Prakkulan esitys Kemin biotuotetehtaan YVA-menettelystä valvojan näkökulmasta. Metsä Fibre Oy toimittu YVA-ohjelman Lapin ELY-keskukseen toukokuussa 2019. Suunnitellun laitoksen merkittävin tuote on havu- ja lehtipuusta valmistettava sulfaattisellu. Lisäksi tehtaalle voidaan myöhemmin rakentaa muita biotuotelaitoksia. Lausunnoissa ja mielipiteissä eniten huolta herätti meluasiat ja liikennejärjestelyt. Lisäksi lausunnoissa mainittiin vaikutukset luontoon ja hakkuumahdollisuudet. Hanke on edennyt ympäristölupavaiheeseen, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti lämpökuormaan, jätevesien vaikutuksiin sekä vaikutuksista vesien- ja merenhoidon tavoitteisiin.
Kotkassa seurataan ilmanlaadun muutoksia
Tilaisuus jatkui Kotkan kaupungin ympräristönsuojelusuunnittelija Eija Värrin esityksellä ilmanlaaduntarkkailusta Kotkassa. Kotkansaaren mittausasema on ollut käytössä vuodesta 1983 lähtien sekä Rauhalan mittausasema vuodesta 1999 lähtien. Lisäksi vuodesta 2005 asti käytössä on ollut siirrettävä mittausasema.
Mittaushistorian aikana teollisuuden ja satamien rikkidioksidipäästöt, TRS ja hiukkaspäästöt ovat laskeneet merkittävästi sekä NOx-päästöt ovat puolittuneet. Erilaiset häiriötilanteet, niin teollisuudesta kuin luonnonolosuhteista johtuvat, näkyvät hyvin mittausaseman tuloksissa. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailu päättyy vuoden 2020 lopussa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hyväksyi teollisuuden tarkkailusuunnitelman vuosille 2021-2025 huhtikuussa 2020. Kotkan kaupunki osallistuu siirrettävällä mittausasemalla, mutta muilla lähikunnilla ei ole enää mittausvelvoitteita.
Tulossa metsäteollisuuden tarkkailuohjelmien laatukäsikirjaa
Tilaisuuden viimeisen esityksen piti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen korkeakouluharjoittelija Katariina Buure kandidaatintyöstään, jonka aiheena oli metsäteollisuuden tarkkailuohjelmien laatukäsikirjat. Viranomaisille metsäteollisuuden tarkkailuohjelmien laatukäsikirjojen arviointi on haasteellista, koska laatukäsikirjoille ei ole asetettu selkeitä minimivaatimuksia. Buuren mukaan laatukäsikirjan tulisi minimissään sisältää mittausorganisaation esittelyn tarvittavassa laajuudessa erityisesti akkreditoitujen tai akkreditoimattomien tahojen osilta, analyysimenetelmien ja niihin liittyvien standardien tai muiden ohjeiden esittely, mittauskäytäntöjen sekä toimintaohjeiden esittely sekä dokumentaatioperiaatteiden esittely.
Päivän päätteeksi käytiin hedelmällistä keskustelua koko webinaarin teemoista. Seuraavat metsäteollisuuden lupa- ja valvontapäivät järjestetään 2022 Tampereella.
