Tulviin varautuminen
Kevättulva on tyypillisesti suurin virtaamapiikki Pohjois-Pohjanmaan joissa. Talvien vaihtelevien sääolosuhteiden takia tulvien ennakoiminen on kuitenkin vaikeampaa kuin ennen. Lisäksi esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamat hulevesi- eli taajamatulvat ovat yleistymässä ilmastonmuutoksen ja tiivistyvän rakentamisen seurauksena.
Tulvakartoilta voidaan tarkastella sitä, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Tulvakarttojen tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto poikkeaa esim. rakennuksen alimman lattiapinnan korkeudesta, joten vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.
Tulvakarttoja laaditaan erisuuruisille tulville. Mitä suurempi tulva on kyseessä, sitä harvinaisempi se on. Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. kerran 100 vuodessa toistuva (1/100a tai 1/100v) virtaama merkitään HQ 1/100. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 1 %.
TULVATIETO-hankkeessa tuotetut sivu-uomien tulvakartat:
- Kähtävänoja (Alavieska): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
- Pääskykanava (Alavieska): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
- Katajaoja ja Salmelanoja (Ylivieska): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
- Pillioja (Pudasjärvi): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
- Liepeenoja (Pudasjärvi): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
-
Sivakkaoja (Pudasjärvi): Kerran 20 vuodessa toistuva tulva, kerran 100 vuodessa toistuva tulva
Tulvavaara tulee ottaa huomioon jo kodin rakennuspaikkaa valitessa tai yrityksen sijaintia suunniteltaessa.
Kastumiselle alttiiden rakennusten suojaamiseen tulee varautua omatoimisesti. Keinot vaihtelevat rakennusmuovin ja hiekkasäkkien varaamisesta laajoihin laitosluokan tulvasuojausratkaisuihin. Ensisijaisesti on kuitenkin huolehdittava ihmisten hyvinvoinnista tulvan aikana ja sen jälkeen. Kotitalouksien on nykyisin huolehdittava itse myös tulvavahingot kattavasta vakuutuksesta. Mahdolliset tulvat kannattaa ottaa huomioon myös taloyhtiöiden pelastussuunnitelmissa.
Varautuminen tulviin ja niiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin:
- Tulvakeskus (ymparisto.fi)
- Miten varaudun tulviin ja mitä teen tulvatilanteessa? (ymparisto.fi)
- Pientalon tulvaturvallisuusopas
- Varaudu tulvaan - tarkistuslista (finanssiala.fi)
- Kodin turvaopas (varaudu.fi)
- Toimintaohjeita äkkitulviin (ilmatieteenlaitos.fi)
- Pahasti poikki - Näin selviät pitkästä sähkökatkosta (ilmatieteenlaitos.fi)
- Opas asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon (spek.fi)
Tulvasuojattu talo. Kuva: Ville Honkonen.