Pelastetaan Pirkanmaan raakut

LIFE Revives -hanke elvyttää jokihelmisimpukoiden elinympäristöjä

Lisätietoa

Kolmen helmen joet-hanke

Ennen LIFE Revives-hanketta on toteutettu Kolmen helmen joet-hanke, jota toteutti Hämeenkyrön kunta sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungit. Uhanalaisen raakun suojeluun keskittyvä hanke oli puolentoista vuoden pituinen ja sitä toteutettiin vuosina 2016 ja 2017. Sen ensisijaisena tavoitteena oli jokien raakkukantojen ja raakun väli-isännän, taimenen, elinvoimaisuuden ja suotuisan suojelun tason turvaaminen lajien elinympäristön laatua parantamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia kolmella raakun asuttamalla joella Pirkanmaalla: Turkimusojalla, Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella sekä niiden valuma-alueilla. Hankkeessa arvioitiin jokiin ja niissä virtaavan veden laatuun ja määrään vaikuttavat tekijät ja suunniteltiin toimenpiteet, joilla näitä voitaisiin parantaa. Nämä toimenpiteet toteutetaan myöhemmin jatkohankkeen puitteissa. Hanke pyrki tuottamaan tietoa sekä viranomaisten että maanomistajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Hanke sai rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta.

Tutustu lisää aikaisempaan hankkeeseen Kolmen helmen joet – Jokihelmisimpukan suojelua Pirkanmaalla.

Hankkeessa perustettiin kunnostussuunnitelmat Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan valuma-alueille ja jokiuomaan.  Hankkeessa valmistuneet kunnostussuunnitelmat löytyvät hankkeen internet-sivuilta, kohdasta tulokset.

 

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030

Jokihelmisimpukka eli raakku on EU:n luontodirektiivin II ja V liitteen laji. Suomessa raakku on luonnonsuojelulain mukaisesti uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji, jolle on nyt laadittu ohjelma lajin säilyttämiseksi, koska sen häviämisuhka on ilmeinen. Raakun taantumisen syitä ovat olleet helmenkalastus, jokien uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä metsä- ja maatalouden kuormitus. Raakkua esiintyy Suomessa vielä noin 130 virtavedessä, niistä yli 90 % on Oulun ja Lapin läänissä. Tällä hetkellä raakku lisääntyy vain muutamassa purossa niin, että kannan voi luokitella elinkykyiseksi.

Tutkimuksista ja hankkeista on kertynyt viime vuosina tietoa tarvittavista suojelun keinoista siten, että raakun suojelun strategialle ja toimenpideohjelmalle on saatu riittävä tietopohja. Jokihelmisimpukan säilyminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Raakkustrategian työryhmällä oli käytössään ympäristöministeriön tilaama taustaselvitys (Oulasvirta, Panu, 2020, Jokihelmisimpukan nykytila ja lajin suojelemiseksi tarvittavat toimet Suomessa, Alleco Oy), johon ohjelmassa viitataan, ja joka julkaistaan samaan aikaan strategian kanssa. Toimenpideohjelmassa on tunnistettu ongelmakohdat ja toimet niiden korjaamiseksi, sekä arvioitu kertaluontoisia ja jatkuvia kustannuksia. Strategia ja toimenpideohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka. Välitarkastelu tehdään vuonna 2025.

Raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020-2030 on luettavissa: Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030 - Valto (valtioneuvosto.fi).

Päivitetty: 24.08.2023