Pelastetaan Pirkanmaan raakut

LIFE Revives -hanke elvyttää jokihelmisimpukoiden elinympäristöjä

Kunnostustoimet Pirkanmaalla

LIFE Revives-hankkeen kunnostukset jakautuvat valuma-aluekunnostuksiin ja jokikunnostuksiin. Alustavan suunnitelman mukaan valuma-aluekunnostukset tehdään vuosien 2023-2024 aikana ja uomakunnostukset 2025-2026. Laitoskasvatetut raakunpoikaset palautetaan kotijokeen alustavasti 2026-2027. Pirkanmaalla on suunniteltu toteuttavan seuraavia kunnostustoimenpiteitä:

Jokiuomien elinympäristökunnostukset

Kunnostus puurakenteilla toteutetaan sijoittamalla jokiin erilaisia puurakenteita (suisteita ja altakaivajia), joiden avulla vähennetään pohjan liettymistä ohjaamalla hienojakoinen sedimentti jokipenkoille. Näin parannetaan joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistetaan pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi ja taimenen kutualueiksi. Pirkanmaan raakkujokia kunnostetaan puurakenteilla yli 10 kilometriä. 

Koskien ennallistaminen: Kohdejokien suurin ongelma on uomien suoristus ja perkaus tukinuittoa varten, mikä on vähentänyt raakuille ja sen isäntäkaloille sopivia elinympäristöjä. Perkauksissa poistetut irtolohkareet sijoitetaan takaisin jokiin, minkä seurauksena pohjamuodot ja pohjasoran laatu monipuolistuvat ja toisaalta vedenvirtausprofiili vakautuu. Näin luodaan sopivampia olosuhteita raakulle. Suuremmat lohkareet ja kunnostetut syvänteet puolestaan tarjoavat lohikaloille paremman ympäristön. Pirkanmaan raakkujoilla ennallistetaan koskialueita 1,5 km matkalta. 

Kutualueiden ennallistaminen toteutetaan keskittymällä pääasiassa jo olemassa oleviin kutualueisiin, joilta kutusoraikko on huuhtoutunut pois. Joenpohjaa myöhennetään ja siivilöidään sopivien kutualustojen ja raakunpoikasten elinympäristöjen aikaansaamiseksi. Ennallistetut alueet pidetään puhtaina ja happipitoisina puurakenteiden avulla. Pirkanmaan raakkujoilla perustetaan kutualueita yli 2 kilometrin matkalta. 

Vaellusesteet 

Vaellusesteiden poisto takaa eläinten vapaan vaelluksen ja liikkumisen jokiympäristössä. Raakun lisääntyminen on täysin riippuvainen sen toukkavaiheen isäntäkaloista, Atlantin lohesta ja taimenesta, ja näin lohikalojen vaellusesteet muodostuvat lisääntymisesteiksi myös raakulle. Esteiden poisto mahdollistaa elinympäristöjen uudelleenasutuksen lohikalojen ja raakun toimesta. Hankkeessa pyritään poistamaan neljä vaellusestettä Pirkanmaan raakkujoilta.

"Raakkulastentarhojen" perustaminen

Kunnostusten yhteydessä jokien pohjille rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita, joiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana. Projektin loppupuolella alueista tutkitaan niihin mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen läsnäolo. 

Raakunpoikanen soralaatikossa kasvamassa.
Raakunpoikasia Konneveden tutkimusasemalle. Poikaset palautetaan takaisin kotijokeen hankkeen aikana (kuva: Katja Vainionpää).

Valuma-aluevesien käsittely

Ojien tukkiminen: Projektin merkittävin valuma-alueisiin kohdistuva kunnostustoimenpide on ojien umpeen kaivaminen. Ojia tukitaan putkipadoilla ojien eroosion ja jokiin kulkeutuvan sedimenttikuorman vähentämiseksi. Pirkanmaan raakkujoilla perustetaan yhteensä 16 putkipatoa. 

Kosteikkojen perustaminen vähentää valuma-alueilta jokiin saapuvaa kuormaa. Kosteikko kerää talteen tehokkaasti kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tämän lisäksi kosteikoilla on merkittävä rooli niin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä kuin virkistysalueina. Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille perustetaan yhteensä 6 hehtaaria kosteikkoja. 

Putkipadon havaintokuva.
Putkipadossa on patopenkereen läpäisevä alaputki ja ylivuotoputki tai -uoma. Lisäksi tarvitaan syvennykset patopenkereen molemmin puolin (kuva: Asmo Hyvärinen © Tapio).

Puskurialueet ja kalkitus

Puskurialueiden perustaminen ja laajentaminen: Valuma-alueen ravinne- ja sedimenttikuormaa vähennetään myös joki- ja purorantojen puskurialueilla. Vedenpuhdistuksen lisäksi niillä on tärkeä rooli vesialueen mikroilmaston ja luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitämisessä. Pirkanmaan raakkujokien varsille pyritään perustamaan yhteensä 8,5 kilometriä suojavyöhykettä. 

Eroosiosuojaus: Valuma-alueen paljaita ojanpenkkoja suojataan eroosiolta siirtämällä tai istuttamalla niihin kotoperäistä kasvillisuutta. Kasvillisuus sitoo maata ja ehkäisee penkkojen liettymistä ojiin ja näin kiintoaineen kulkeutumista jokiin. 

Kalkitus: Ennalta laboratoriotestien perusteella valittujen savimaiden kalkituksella pyritään parantamaan maaperän laatua, mikä tehostaa kasvien ravinteidenottoa ja vähentää fosforin kulkeutumista vesiin. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta ja vedenläpäisykykyä pitkällä aikavälillä, mikä nostaa veden pH:ta lähemmäs raakulle ja lohikaloille optimaalista tasoa.

Virtaava joki ja jokikasvillisuutta.
Lähes luonnontilaista jokea Pirkanmaalla (kuva: Katja Vainionpää).

Päivitetty: 20.09.2023