Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke

Kiintiöpakolaistaustaisten maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja

Tervetuloa hankkeen sivuille!

                                                                           Hankkeen logo

                                                                                    Hankkeen logo ” Tervetuloa hankkeen sivuille” .

 

Ohjauksesta

Pakolaistaustaisten asiakkaiden ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä

Suurin osa inhimillisen käyttäytymisen ilmiöistä, kuten ohjaus on monitekijäinen ja -tasoinen. Sujuvaan ohjaustyöhön vaikuttaa eri tason tekijöitä.

On hyödyllistä selvittää ja pohtia, mitkä eri tekijät vaikuttavat kotoutuja-asiakkaiden kanssa työskentelevien ohjauskäyttäytymiseen - etenkin, jos sitä pyritään muuttamaan. Tällöin on helpompi tunnistaa sujuvaa ohjaustyötä edistävät ja estävät tekijät. Asiantuntijoilla pitää olla tarvittavat taidot ja tiedot (eli kyvykkyydet) ohjaukseen sitoutumiseen, ohjaamista helpottavat ja mahdollistavat ympäristötekijät ja resurssit (eli mahdollisuudet) sekä päätöksentekoa ja käyttäytymistä ohjaava motivaatio ohjaustyössään.

Kotoutuja-asiakkaan kanssa tehtävä ohjaustyö vaatii laajan tietopohjan muun muassa kotoutumis- sekä työ- ja yrityspalvelulaista, hyvin moninaisista opiskelumahdollisuuksista, työttömyysturvasta ja myös muista toimijoista, esimerkiksi alueen järjestöjen tarjoamista toiminnoista. Asiantuntijat pyrkivät suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ohjaukseen, muun muassa tutustumalla asiakkaan tilanteeseen ennen tapaamista sekä luonnostelemalla sen perusteella mahdollisia jatkovaihtoehtoja.

Tilanteita on vaikea ennakoida - usein asiakkaiden tilanteet saattavat vaihdella nopeasti, joten ohjauksen pitää olla nopeasti reagoivaa ja joustavaa. Kototuja-asiakkaan kanssa työskentelevät asiantuntijat tekevät usein yhteistyötä TE-toimiston, sosiaalitoimen, KELAn, vastaanottokeskusten, alaikäisten edustajien, tulkkien sekä kouluttajien kanssa. Tämä yhteistyö ei etenkään tiedon kulkemisen näkökulmasta ole aina mutkatonta. Koska useammalla toimijalla on lusikkansa sopassa, on välillä vaikeaa hahmottaa, mitä asiakkaan kanssa on sovittu, mitä ollaan tehty ja mitä häntä on ohjeistettu tekemään.

Ohjauksen vuorovaikutus

Muiden toimijoiden lisäksi luonnollisesti asiakas on osa ohjausvuorovaikutusta. Kielitaidon puute, suomalaisen yhteiskunnan koukeroiden ja palveluviidakon ymmärtämättömyys omalta osaltaan tekevät ohjaustyöstä haastavaa. Asiakkaat tuovat kohtaamisiin omaa traumataustaa ja muita psyykkisiä kuormitustekijöitä, mutta heillä on myös monenlaisia sosiaalisia ja fyysisiä ongelmia. Lisäksi kulttuurien ja vuorovaikutustapojen erilaisuus voi johtaa väärinkäsityksiin asiakkaan motiiveista ja ajatuksista.

Sosiaaliset ja fyysiset mahdollisuudet toimivat estävinä tekijöinä kotoutuja-asiakkaiden ohjauksessa: vuorovaikutus toimijoiden välillä kangertelee usein, järjestelmät eivät ole intuitiivisia tai joustavia sekä resurssipula ja jatkuvuuden puute hankaloittavat työtä. Vaikka asiakasryhmä voi olla haastava, asiantuntijat kokevat asiakaskohtaamiset usein merkityksellisiksi. Ohjausmotivaatioon vaikuttaa siten etenkin ihmisten kohtaamisesta nousevat positiiviset emootiot, kokemus tilanteen edistämisestä ja yhteyden luominen.

Ohjauksen kehittäminen

Miten sitten ohjaushenkilöstön kyvykkyyksiin, mahdollisuuksiin ja motivaatioon voisi vaikuttaa?

Asiantuntijoiden kyvykkyyteen ja motivaatioon voi vaikuttaa kattavammalla ja systemaattisemmalla perehdytyksellä ja jatkuvalla täydennyskoulutuksella. Substanssisisällön lisäksi olisi tarpeen ottaa huomioon ohjauksen laatu: ei riitä, että kotoutuja-asiakkaan kanssa toimiva asiantuntija osaa kertoa erilaisista työllistymistoimenpiteistä, vaan ainakin yhtä tärkeää on osata kohdata asiakas oikealla tavalla, yksilönä.

Hankkeen logot