Kirjoittanut Titta Korpilauri
Mitä jää jäljelle, kun kaikki muuttuu?
Yksi tärkeimmistä asioista, johon koronapandemia on vaikuttanut, on ihmisten väliselle suhteet. Meille kaikille on elintärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisina kuin olemme. Tiedämme, että nuoret ovat ikäryhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa omien kehitys- ja siirtymävaiheiden vuoksi. Siirtymät aikuisuuteen ovat moninaiset, ja onkin äärimmäisen tärkeää, että perheen ja läheisten lisäksi nuorilla on yhteiskunnan tukiverkkoa ympärillään. Ohjaamot ovat nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, joiden erityinen vahvuus on ollut kasvokkaiset tapaamiset nuorten kanssa. Nuorten antama palaute saadusta ohjauksesta (kouluarvosana 9,2) useana vuonna peräkkäin tukee kasvokkaisten tapaamisten merkitystä. Koronapandemia on heikentänyt tätä Ohjaamojen vahvinta ominaisuutta, vienyt niiden vahvuuden pois ja jopa estänyt kasvokkaisia tapaamisia nuorten kanssa.
Yksi Ohjaamojen tehtävistä on olla hereillä, kuulla ja havainnoida mitä kaikkea nuorten parissa tapahtuu ja pyrkiä vastaamaan nuorten ajassa muuttuviin tarpeisiin. Medioista voi lukea eri tahojen huolta nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä. Myös Ohjaamojen henkilöstö on huolestunut nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Korona-ajan haasteena on ollut mm. nuorten tavoittaminen sähköisesti. Huolipuhetta tukevat Ohjaamojen käyntitilastot vuodelta 2020, joista selviää, että Ohjaamojen kävijämäärät ovat pienentyneet, erityisesti ryhmäkäyntien osalta.
Koronapandemian sulkiessa Ohjaamojen ovia ja viedessä palveluja etäpalveluiksi oli onni, että Ohjaamoilla oli apuna Ohjaamojen Onni-hanke, jonka työntekijäresurssit on ohjattu Ohjaamojen työhön. Toiminnan ja aukioloaikojen muuttuessa Onni-hanke muutti kehittämistyönsä suuntaa viemällä toimintansa verkkoon. Onni-hankkeen asiantuntijat tekevät asiakastyötä suoraan nuorten parissa, tarjoavat työntekijöille teemakoulutuksia ja tukea ryhmien vetämiseen ja yksilölliseen ohjaukseen. Onni-hankkeessa tehty työ palkittiin Ohjaamo-palkinnolla. Kasvokkaisten tapaamisten estyessä hankkeessa ketterästi ja nopeasti reagoitiin uuteen tilanteeseen ja kehitettiin uusia toimintamalleja tarjota psykososiaalista tukea.
Nuoret tarvitsevat useita, monipuolisia, nimenomaan heille tarkoitettuja yhteiskunnan rakenteita kasvunsa ja kehityksensä tueksi. Ohjaamot ovat palvelujen verkostossa verkostotyön periaatteisiin perustuva toimintamalli järjestää nuorten palveluita. Toiminta perustuu organisaatioiden vapaaehtoiseen haluun ja innokkuuteen sijoittaa resursseja yhteiseen hyvään, tekemään työtä yhdessä muiden hallinnon alojen kanssa. Kuulostaa hyvältä ja tarpeelliselta, eikö vain? Vielä kun päälle lisätään, että toimintaa kehitetään jatkuvasti paikalliset tarpeet huomioiden ja palvelussa nuori on aina oman elämänsä asiantuntija, ollaan Ohjaamon-toiminnan ytimessä.
Juuri nyt monet uudistukset vaikuttavat Ohjaamojen toimintaan ja isoja muutoksia on edessä. Lähitulevaisuuden näyttäessä sumuiselta voi katsoa taaksepäin ja pohtia miksi Ohjaamoja lähdettiin kehittämään tai käyttää hetken unelmointiin. Kerron oman unelmani. Minun unelmieni Ohjaamoon nuori on aina tervetullut, tilanteessa kuin tilanteessa. Tervetullut ilmapiiri välittyy nuorelle lämpimästä ja avoimesta tunneilmastosta. Lopulta, kaikista tärkeintä on ihmisten välinen suhde. Ohjaamojen kontekstissa se tarkoittaa nuoren kokemusta siitä, että hän on tullut kuulluksi, nähdyksi ja autetuksi omassa elämäntilanteessaan. Uskon, että unelmien eteen kannattaa tehdä töitä.
