Saattaen vaihdettava?

Kirjoittanut: Satu Meriluoto

Uuden oppivelvollisuuslain voimaantulo on mahdollisuus, jota ei saisi hukata. Kun tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen, velvollisuus on hyvä lähtökohta. Mutta eihän koulutus ole itseisarvo. Se valmistaa merkitykselliseen elämään ja työhön - sekä jatkuvaan oppimiseen ja taas uuteen työhön elämänpolulla. Viimeinen loikka koulutuksesta työelämään ei vielä oppivelvollisuuden myötä toteudu. Lakisääteisen velvollisuuden lisäksi tarvitaan voimia hypätä sekä urasuunnittelutaitoja. Joskus tarvitaan myös tukea ja apua ettei se loikka olisikin syvä pudotus.

Onkin jo päätetty vahvistaa opinto-ohjausta sujuvien siirtymien varmistamiseksi. Keskustelussa näkee myös termiä "vastuuketju", jossa ohjaus- ja valvontavastuut ovat toimijoiden tiedossa ja varmistetaan se, ettei nuori missään vaiheessa putoa tukiverkon ulkopuolelle.

Sehän olisi ideaali. Kaikki tietäisivät, kuka missäkin tilanteessa on vastuullinen ohjaustaho. Tärkeintä olisi, että nuori itsekin sen tietäisi, ja löytäisi helposti avun silloin kun sitä tarvitsee. 

Nuorihan tarvitsee. Siirtymät eivät ole helppoja silloin kun siirtyessä hypätään liikkuvaan junaan tai tähdätään jatkuvasti siirtyilevään maaliin. Muutoksessa on sekä kehittyvä nuori itse että yhteiskunta ja työelämä siinä ympärillä. Kuka aikuisistakaan muka tiesi viisitoistavuotiaana, millaisia polkuja oikeasti on edessä ja mitä kahdenkymmenen vuoden kuluttua tekee? Kuka olisi pärjännyt ilman edes yhtä turvallista aikuista, jonka kannatteluun saattoi luottaa?

Tässä maassa ohjauksen vastuuketjujen sopimista on iät ja ajat haitannut se, että ohjaus on vähän ei-kenenkään maata.  Ohjaus on sekä koulutussektorin että TE-hallinnon vastuulla. Joskus kaikkien vastuu on ei-kenenkään vastuuta. 

Eniten keskustellaan valvontavastuusta ja valvonnan toteuttamiseksi ollaan rakentamassa uutta järjestelmää. Pitäisikö keskustella myös toimijoiden yhteistyön rakentamisesta? Tukiverkon punominen tarkoittaa verkostoyhteistyötä sekä yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä keskustelemista. 

Miten saadaan yhdessä aikaan saattaen vaihtaminen ja saadaan nuori koulutuksesta työelämään, jos se ei tapahdukaan taloustilanteen, alueen tilanteen tai nuoren oman tilanteen vuoksi helposti? 

Hyviä palveluita on jo olemassa. Yhteistä niiden vaikuttavuudelle on palvelun monialaisuus. Suomessa on jo noin 65 ohjaamoa, joissa eri sektoreiden asiantuntijat tekevät yhteistyötä nuoren asiakkaan hyväksi. Nuorelle kynnys on matala yhden luukun palvelu. Monialainen palveluketju on järjestetty taustalle toimijoiden keskinäisin sopimuksin sekä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kehittämällä. Ohjaamot eivät kuitenkaan ole lakisääteinen palvelu. Monialaista palvelua ryhdytään maaliskuun alusta toteuttamaan laajasti myös kuntakokeiluissa. Toivottavasti niissä otetaan huomioon ohjaamoissa syntynyt monialaisen palvelun järjestämisen osaaminen. 

Tarvitaan toimiva vastuuketju koulutussektorin sekä työ- ja elinkeinosektorin välille. Ohjaamot ovat tärkeä jatko-ohjauslinkki koulutuksen ja työelämän välillä. Hyviä kokeiluja on tehty myös esimerkiksi Zoomi-hankeverkoston hankkeissa, mutta toimivat käytännöt kaipaavat vakiinnuttamista. 

Vastuuketjun rakentamista ei helpota se, että oppivelvollisuuslaki ja kuntakokeilulaki säätävät kunnan asiakkuudesta eri perustein. Oppivelvollisuuslaissa oppivelvollisen ohjaus- ja valvontavastuu on säädetty asuinkunnalle, ei kotikunnalle. Kuntakokeilulain mukaan kokeilualueen kunnan asiakkaita taas ovat nuoret, joiden kotikunta on kyseisessä kunnassa. 
Koittaakohan koskaan aika, jolloin lakien laadinnassa ajatellaan ihmiskeskeisesti ja tarkistetaan asiakaspolkujen toimivuus, kun ihminen elämäntilanteessaan siirtyy yhden sektorin lainsäädännön piiristä toiseen?

Yksi mahdollisuus saattaen vaihtamiseksi ohjaustaholta toiselle, oppilaitoksesta TE-palveluihin tai kunnan työllisyyspalveluihin on myös tietosuoja-asetuksen kanssa yhteensopiva monialaisen digitaalisen palvelun väline Ohjaustaverkossa.fi. 

Lisää aiheesta verkossa

Lue lisää Ohjaamoiden palveluista: Ohjaamot.fi

Siirry Opetushallituksen sivuille ja Tutustu Zoomi-hankkeeseen ja hankeverkostoon. 

Kohti jatko-opintoja ja työelämää -selvitys (pdf, 1,2 M) tarkastelee ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatko-ohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Opinto-ohjauksen kehittämissuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla