Onko kunnilla malttia säilyttää Ohjaamot?

27.11.2020 6:00 Kirjoittanut Kohtaamo

Ohjaamo-toiminnalla on lähdetty ratkomaan siiloutuneen palvelujärjestelmän ongelmia. Näitä matalan kynnyksen palvelupisteitä, joista alle 30-vuotiaat nuoret saavat maksutonta tietoa, neuvontaa ja ohjausta työhön, koulutukseen ja elämänhallintaan liittyen, on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2015 lähtien. Ohjaamojen palvelut ovat saaneet nuorilta kiitettävän arvion jokaisen järjestetyn palautteenkeruun yhteydessä. Nuorten palautteen perusteella Ohjaamot ovat pystyneet vastaamaan nuorten tarpeisiin monialaisella yhteistyöllä. Mutta ovatko ne pystyneet ratkomaan ongelmia palvelujärjestelmän tasolla?

Ohjaamo on järkevä investointi

Palvelujärjestelmän toimivuutta arvioitaessa ollaan toiminnan taloudellisten vaikutusten äärellä. Tämän vuoksi Ohjaamojen verkostoyhteistyön taloudellista vaikuttavuutta on myös tutkittu. Valtioneuvoston rahoittaman MONET-hankkeen (2020) kuntatason vertailuanalyysin perusteella nuorten työttömyysasteen kehitys sekä NEET –nuorten osuuden kehitys Ohjaamokunnissa on tilastollisesti merkitsevästi ei-Ohjaamokuntia myönteisempää. Ohjaamotoiminnan työllisyysvaikutukset syntyvät pääsääntöisesti aktiivitoimien kautta nopeamman ja tehokkaamman palveluihin ohjautumisen ansiosta verrattuna ei-Ohjaamoasiakkaisiin. Analyysin mukaan Ohjaamon taloudelliset vaikutukset ovat niin merkittävät, että palvelu kattaa kulunsa julkiseen talouteen koituvilla säästöillä.

Viime vuosina Ohjaamojen palvelumalli on ollut itse itseään markkinoiva tuote. Ohjaamojen määrä on kasvanut moninkertaisesti muutamassa vuodessa ja vielä syksyllä 2020 useissa kunnissa suunnitellaan Ohjaamon perustamista. Toiminnan perusidea on nerokkaan yksinkertainen: verkostoyhteistyö. Mallissa uskotaan, että paikallisista tarpeista käsin osataan koota olennaiset toimijat tekemään monialaista yhteistyötä. Toimintaan osallistuvien organisaatioiden rooleista ja verkoston organisoinnista sovitaan myös paikallisesti. Ohjaamo ei ole oma organisaationsa, joten se tarvitsee esimiesten sitoutumisen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi se tarkoittaa, että toiminnalla on nimetty koordinaattori ja aikaa sekä yhteiseen kehitystyöhön että viestintään. 

Työllisyyden kuntakokeilut haastavat Ohjaamo-mallia

Ohjaamojen verkosto on valtakunnallinen ja tällä hetkellä siihen kuuluu noin 70 Ohjaamoa. Matkan varrella alun perin hankkeiden avulla aloitettu Ohjaamo-toiminta haluttiin valtion toimesta vakiinnuttaa ja Ohjaamoihin rekrytoitiin TE-asiantuntijoita tekemään Ohjaamotyötä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on jälleen muutosten aika, koska ensi vuonna alkavassa työllisyyden kuntakokeiluissa on mukana 42 Ohjaamoa. Kokeilujen myötä suuri osa niistä on isojen toiminnallisten muutosten edessä.  

Kuntakokeilussa mukana olevista Ohjaamoista on tänä syksynä kantautunut huolen sävyttämiä viestejä. Ohjaamojen rooli kuntakokeilussa on useammin epäselvä kuin selvä. Huolta on aiheuttanut Ohjaamojen periaatteista kiinni pitäminen. Verkostossa heränneitä kysymyksiä ovat: Onko Ohjaamo jatkossa matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste kaikille alle 30-vuotiaille nuorille? Ovatko Ohjaamon tarjoamat palvelut jatkossa pelkkää työllisyydenhoitoa? Miten monialaista yhteistyötä ja palvelun saavutettavuutta kehitetään, jos sille ei ole aikaa, resursseja eikä koordinaattoria?

Ohjaamojen vahvuus on se, että nuoret voivat asioida Ohjaamoissa monissa eri asioissa matalalla kynnyksellä. Ohjaamo paikkana ei leimaa ja asiointi onnistuu myös anonyymisti. Toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. Nähtäväksi jää, onko kunnilla malttia säilyttää Ohjaamot elinvoimaisina, että niiden todettuja hyötyjä ei romuteta vain siksi, että halutaan kokeilla jotakin muuta.

Pasi Savonmäki [email protected] p. 050 396 3347

Titta Korpilauri [email protected] p. 050 395 5235

Kohtaamo-hanke

Ohjaamot - monialaista yhteistyötä, vaikuttavuutta ja uutta toimintakulttuuria. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:13