Uutiset 2020

Uudenmaan yhteisen maaseutustrategian valmistelu jatkuu (Uusimaa)

Tällä kertaa teemapäivässä pohdittiin, onko Uudellamaalla syrjäseutua ja miten sen elinvoimaisuutta voisi kohentaa. Pomovästin UMO-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa maaseudun mahdollisuuksia pohdittiin asiantuntijoiden johdattelemina. Tapahtumasarjan seuraavan tilaisuuden aiheena 10. maaliskuuta on älykkäät kylät.


Uudenmaan ELY-keskuksen maaseutuohjelmavastaava Maria Konsin-Palva avasi tilaisuuden muistuttamalla, miten tärkeää on päättää seuraavan ohjelmakauden kehityskohteista. Koska määrärahat vähenevät, on entistä oleellisempaa pohtia, mihin ne suunnataan.

Ohjelmavastaava kertoi CAP27-suunnitelman (maaseutuohjelman) rahoituskehyksen olevan vielä auki ja valmisteluprosessin kesken. Tämän vuoksi ohjelmakausien väliin otetaan siirtymäkausi. Alueellisten kehityssuunnitelmien on valmistuttava marraskuuksi.


"Ihmisläheinen kunta"

Lapinjärveä on kehitetty ihmisläheiseksi kunnaksi vuodesta 2015 lähtien, maaseudun puolesta puhujaksi itseään nimittänyt kunnanjohtaja Tiina Heikka (kuvassa) kertoi: Kunta on luovuttanut asukkailleen veloituksetta tyhjiä tiloja, joissa he voivat kehittää omia toimintojaan. Työttömyysaste on tippunut mätsäämällä yrityksiä ja työttömiä. Julkisen liikenteen säilymistä tuetaan kutsutaksitoiminnalla - se kuljettaa asiakkaat kotoa Lapinjärven bussipysäkille.

 

 

 

 

 

Yrittäjä Jari Aho (kuvassa) hitsaus- ja rakennusliike Ahosta kertoi, minkälaista on yrittää syrjäseudulla. Hän painotti maaseutuohjelman rahoituksesta myönnettävien tukien merkitystä:

- Ne rohkaisevat tekemiseen. Jos yrittäjä käyttää vain omaa pääomaansa ja resurssejaan, hanke siirtyy yleensä ainakin vuodella.

 

 

 

Saaristokylä Bromarvin kunnalliset palvelut supistuvat sitä vauhtia, ettei niitä kohta enää ole, kylätoimikunnan puheenjohtaja Henrik Huldin ennakoi. Kylän alueelliset yhteisöt ovatkin ryhtyneet hoitamaan palveluja itse! Marttayhdistys on rakennuttanut vuokrataloja, valokuituliittymää rakennetaan ja ylläpidetään osuuskunnan voimin, kirjastoyhdistys hoitaa kirjastoa, kylätoimikunta on vastannut vierasvenesataman kunnostamisesta ja sitä rataa. Onneksi myös kesäasukkaat käyttävät palveluita, Huldin totesi, se auttaa 459 asukkaan kylää säilymään pidempään kuin on ennakoitu: 30 vuoden päästä sitä ei enää näy kartalla, niin arvelee Uudenmaan liiton alustava Uusimaa-kaava 2050. Kyläläisten keski-ikä on 53 vuotta. Alle kouluikäisiä kylässä on yhteensä 20.


Mutta onko pitovoimaa?

Maaseudun asukkaiden määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja sillä on suuri merkitys kunnan tarjoamille palveluille. Maaseudulla arvioidaan olevan kesäkuukausina peräti 1,5 miljoonaa asukasta enemmän kuin talvella.  

Myös työskentelemisen lisääntyvä paikkariippumattomuus kasvattaa maaseudun asukkaiden määrää. Mutta maaseutualueet tarvitsevat myös pitovoimaa, tutkija Hilkka Vihinen Lukesta tähdensi. Maaseudulla pitäisi olla muun muassa vuokra-asuntoja, nopeat tietoliikenneyhteydet, digitaalisia palveluita ja ekologisen autoilun infraa, kuten sähkö- ja biokaasuautojen latauspisteitä. 

Neuvotteleva virkamies Christell Åström  (MMM) avasi älykkään sopeutumisen käsitettä. On ihan luonnollista, että väestön määrä vaihtelee, hän totesi. Monilla alueilla pitää vähentyneen syntyvyyden vuoksi pienentää resursseja, mutta hyvää elämää on silti mahdollista kehittää, hän painotti. Alueen elinvoimaan ei vaikuteta vain taloudellisella kasvulla tai väestön lisääntymisellä. Sopeutumispolitiikka on otettava mukaan kasvupolitiikkaan, Åström korosti. 

 

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola


Päivitetty