Uutiset 2019

Yhdessä Euroopan parhaaksi –juhlaseminaarissa juhlistettiin yhteistä matkaa  (Uusimaa)

Työelämä 2020 –hankkeen juhlaseminaariin kerääntyi noin 350 työelämän huippuosaajaa, päättäjää, asiantuntijaa ja työpaikan edustajaa. He kaikki olivat paikalla juhlistamassa yhteistä matkaa kohti Euroopan parhainta työelämää.
   - Se kertoo hankkeen voimasta vaikuttaa, totesi hankejohtaja Margita Klemetti avauspuheenvuorossaan.

   Tilaisuus järjestettiin eilen 13.3.2019 Helsingin Finlandia-talolla.

Työministeri Jari Lindström, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja seminaarin juontanut Maaretta Tukiainen.


Työelämä 2020 pohjaa Kataisen hallitusohjelmaan ja sitä luotsataan työ- ja elinkeinoministeriöstä käsin. Hanke sai jatkoa pääministeri Sipilän hallituskaudella. Euroopan parhaaksi työelämäksi pääsy ei kansanedustaja Lauri Ihalaisen mukaan ollut kaukana hankkeen käynnistämisvaiheessakaan, sillä olimme jo tuolloin kärkimaiden joukossa. Ajatuksena oli, että työelämää alettaisiin parantaa ilman kenenkään syyllistämistä, hän muisteli. Hankkeelle myönnettiin jatkoa neljän toimintavuotensa jälkeen, mutta se ei työministeri Jari Lindströmin mukaan ollut itsestäänselvyys. Toiminnan tärkeyttä oli perusteltu muun muassa sillä, että neljä vuotta on lyhyt aika kehittää työelämää.

- Olisi ollut hölmöä lopettaa kesken, eihän työelämä ole vieläkään valmis, ministeri totesi.

Hankkeen puitteissa syntyneiden ideoiden jalkauttaminen yrityksiin on vaikeaa ja se on vielä kesken, hän jatkoi.

Jos työelämään panostetaan, se näkyy tuottavuudessa ihan varmasti, lavalla todettiin. Ihalainen painotti työssä käymisen merkitsevän paljon enemmän kuin keinoa tulla toimeen; ihmiset toivovat, ettei elämä ala vasta työpäivän jälkeen, hän sanoi. Myös ministeri Lindström korosti, miten tärkeää on päästä vaikuttamaan omaan työhönsä, "se on iso juttu". Lindström ja Ihalainen sivusivat keskustelussaan myös työperäisen maahanmuuton lisäämisen ja nuorten aikuisten koulutusasteen nostamisen merkitystä työllisyysasteen nostossa. Polkua työelämään pitäisi rakentaa myös heille, joiden on sinne vaikea päästä – se vaatii asennemuutosta, todettiin.

Futuristi, säveltäjä, keksijä ja startup yrittäjä Perttu Pölönen (kuvassa) esiintyi otsikolla työelämän inhimillinen vallankumous. Hän loi uskoa siihen, että meitä ihmisiäkin tarvitaan työelämässä koneiden rinnalla. Ihmisillä on sellaisia älykkyyden lajeja, joita koneilla ei ole, hän vakuutti antamalla esimerkkejä näistä eroista. Pölönen hauskuutti yleisöä toteamalla, että tutkinnoissa pitäisi olla parasta ennen päivämäärä: eri vuosikymmenillä opiskelleilla on samasta tutkinnosta huolimatta ihan erilaiset taidot.

Elämme siinä mielessä erikoista aikaa, että nykyään lapset opastavat vanhempaa polvea digitaidoissa. Sellaista ei ole aiemmin tapahtunut, oppi on aina kulkenut vanhemmilta lapsille.

- Uuteen maailmaan syntyneillä on erilainen mieli, Pölönen valotti.

Hän piti sukupolvien välistä dialogia yhtenä tämän ajan tärkeimmistä asioista, mihin pitää keskittyä.

Toimitusjohtaja Pekka Mettälä

Tilaisuudessa esitettiin onnistuneita organisaatiotarinoita, joita työelämän asiantuntijat kommentoivat. Toimitusjohtaja Pekka Mettälä MPY Palvelut Oy:stä asteli lavalle kertomaan, miten heidän yrityksensä tulos oli saatu nousuun. Autoritaarisesti johdetun yrityksen liikevaihto oli tippunut, asiakkaat eivät suositelleet ja työntekijöiden tekemät virheet olivat päätyneet peräti mustaan vihkoon. Tulokseen oli pyritty irtisanomisilla. Tehtiin suunnanmuutos: Luovuttiin pelolla johtamisesta ja päätettiin, että kaikki ovat firmassa samanarvoisia. Hierarkia poistettiin. Alettiin käyttää joukkoälyä! Jo alkoi tapahtua. Asiakkaiden suositteluhalukkuus kohosi seitsemän kuukauden aikana 250 prosenttia. Reilun kolmen vuoden kuluttua kävi selväksi, että "mikä tahansa organisaatio voi kasvaa ja menestyä, mutta autoritaarisesta johtajasta on luovuttava, se on edellytys".

- Ulkopuolisia asiantuntijoita emme käyttäneet, ei tämä ole rakettitiedettä, totesi Mettälä ja painotti luottamuksen rakentamisen merkitystä työpaikoilla.


Hyvä kysymys, hankejohtaja Margita Klemetti (kuvassa) totesi, kun häneltä kysyttiin, toteutuuko hankkeen päämäärä, tuleeko Suomesta Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Visio on kunnianhimoinen, hän totesi, mutta ei mahdoton saavuttaa.

Työelämästä on viime aikoina puhuttu paljon. Klemetti sanoi pitävänsä koko Suomen näkökulmasta katsoen merkityksellisimpänä tietoa työllisyysasteen noususta 72,6 prosenttiin. Luku oli hankkeen alkaessa 68. Myös työurat ovat pidentyneet. Hankkeen alussa eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60,4 vuotiaina, mutta viime vuonna keskimäärin 61,1 vuoden iässä.

Työelämä 2020 –hankkeen toiminta on rakentunut vahvasti verkostoyhteistyöhön ja viestintään. Sillä on muun muassa Twitterissä 13 000 seuraajaa. Hankkeen toimintaa on voinut vuosien varrella seurata myös TV:stä ja sen omilta verkkosivuilta.

 

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola


Päivitetty