Uudellamaalla pohjavesialueiden tiedot tarkistettu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustiedot. Kartoitusasiakirjoista järjestettiin kuntakohtaiset kuulemiset vuonna 2015 uudistetun vesien ja merenhoidon järjestämislain mukaisesti. Uudenmaan merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Ensimmäisen Salpausselän vyöhykkeellä Hangosta Hyvinkäälle. Tuusulan, Porvoon, Myrskylän ja Loviisan pitkittäisharjut ovat kuntien vesihuollolle tärkeitä. Vähiten pohjavesivaroja on länsirannikolla, missä pohjavesialueet ovat savenalaisia pohjavesiesiintymiä.

Uudellamaalla on 327 pohjavesialuetta. Vedenhankintaa varten tärkeitä, 1-luokan pohjavesialueita on 134. Muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue -luokituksen saaneita pohjavesialueita on 143. Uutena ovat luokituksessa mukana pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokan määrittämisen tarkentamiseksi on tehty Silvestris Oy:n toimesta lähdeselvitys viidellätoista kohteella. E-luokituksen saaneita pohjavesialueita on Uudellamaalla yhteensä 50 kpl. 1E-luokan pohjavesialueita 28, 2E-luokan pohjavesialueita 20 kappaletta ja pelkästään E-luokan alueita on kaksi.

Pohjaveden tilaa arvioidaan sekä kemiallisen että määrällisen tilan perusteella

Uudellamaalla on 58 riskipohjavesialuetta, joista 24 pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonoon kemialliseen tilaan luokiteltujen pohjavesialueiden määrä on kasvanut kahdella. Huonon tilan pohjavesialueilla sijaitsee kaupunkeja ja asutuskeskuksia missä pohjavettä vaarantavia riskitoimintoja esiintyy. Vedenottamoita on huonon laadun takia jouduttu sulkemaan ja ottamoita on jätetty vähäiselle käytölle varavedenottamoiksi. Pohjavesien tila ei ole kohentunut toivotulla tavalla, mutta niiden tila ei ole peruuttamattomasti toivoton. Monet huonon kemiallisen tilan pohjavesialueista ovat silti talousvesikäytössä.

Tilanne on pysynyt useimmilla pohjavesialueilla lähes ennallaan tehdyistä pohjaveden suojelutoimenpiteistä huolimatta. Huonon kemiallisen tilan syinä ovat torjunta-aineet, liuottimet ja korkeat kloridipitoisuudet. Kerran pohjaveteen päästyään haitta-aineiden poistaminen maaperästä ja pohjavedestä on hankalaa ja kallista.

Kaikilla Uudenmaan pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä. Määrällinen tila on hyvä silloin kun keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske.

Tavoitteena pohjaveden hyvä tila

Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti pohjaveden suojelua ja riskienhallintaa on tehostettu. Hyvä tila pohjavesille tulisi saavuttaa kolmannen vesienhoitokauden aikana vuoteen 2027 mennessä. Uudenmaan pohjavesivarojen turvaamisessa keskeisenä keinona pidetään suojelusuunnitelmien laadintaa pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa voidaan ohjeistaa ja kohdistaa toimenpiteitä koskemaan kunnan pohjavesialueita. Pohjaveden suojeluseikat huomioivalla, järkevällä maankäytön suunnittelulla on merkittävä rooli pohjavesien hyvän tilan säilyttämisessä.

Lisätietoja

Esko Nylander, geologi
Puhelin +358 40 5328781

 

Liitteet                                 Pohjavesien tila ja riskialueet 2019 kartta