Uudellamaalla ja Hämeessä korjataan siltoja yhteensä 15 miljoonalla eurolla

Uudellamaalla ja Hämeessä on 3000 siltaa, joista noin 30 peruskorjataan tai uusitaan vuosittain.  Siltoja korjataan vuonna 2018 noin 15 miljoonalla eurolla.

Tyypillinen korjattava silta on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu vilkasliikenteisen tien silta, joka on tullut peruskorjausikään. Näitä siltoja on määrällisesti paljon. Korjauskohteina ne ovat suurista liikennemääristä johtuen erittäin vaativia.

"Siltojen korjaamisesta ja uusimisesta aiheutuu häiriöitä liikenteelle. Toivomme autoilijoilta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Ollaan tarkkaavaisia ja ajetaan maltillisilla nopeuksilla työmaiden kohdalla, että pääsemme kaikki turvallisesti kotiin", sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen siltainsinööri Juha Noeskoski.

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävimmät siltahankkeet vuonna 2018 ovat:

• Klaukkalanpuiston siltojen korjaus Helsingissä (Kehä I)

• Mustijoen sillan uusiminen (seututie 170) ja Skarpensin risteyssillan korjaaminen Porvoossa (valtatie 7)

• Siltalan ylikulkusillan uusiminen Lahdessa (tie 14085)

• Retkeilymajan alikulkukäytävän korjaus Järvenpäässä (tie 11591)

• Joenmutkan (valtatie 25) ja Mattilan siltojen (tie 11729) korjaus Mäntsälässä

• Siikalan sillan päällysrakenteen uusiminen Karkkilassa (tie 11225)

• Artjärven ylikulkusillan korjaus Myrskylässä (tie 174)

• Naarkosken sillan korjaus Pukkilassa (tie 162)

• Haminan sillan uusiminen Hausjärvellä 2018–2019 (tie 13814)

• Joentaustan sillan uusiminen Kärkölässä 2018–2019 (tie 13869)

Kaikki Uudenmaan ja Hämeen korjattavat sillat löytyvät Siltatyöt 2018 –esitteestä (liite).

Siltatyöt painottuvat kesäkuukausiin

Siltojen korjaus- ja rakennustyöt ovat vilkkaimmillaan huhti–lokakuussa. Peruskorjaustarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi päällysteiden alla olevan vesieristeen vuotaminen, kaiteiden puutteet ja vauriot sekä liikuntasaumalaitteiden vauriot.  Tyypillisesti ensin korjataan sillan reunapalkit ja kaiteet, jolloin liikennehaitta on yleensä kohtalaisen pieni. Liikennejärjestelyihin enemmän vaikuttava työvaihe on vesieristeiden ja mahdollisten liikuntasaumalaitteiden uusiminen, jolloin kaistojen sivusiirrot ovat yleensä suurempia ja liikenteellä oleva tila on kapeampi.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella uusitaan suurempien siltakohteiden lisäksi teräsputkisiltoja ja tehdään pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia.

Lisätietoja:

• ELY-keskus, siltainsinööri Juha Noeskoski, 0295 016 364

• ELY-keskus, projektipäällikkö Terhi Siltanen, 0295 021 348