Riistaveden Keskimmäisen lintujärvellä kunnostustoimet käynnissä (Pohjois-Savo)
Kuopion Riistaveden Keskimmäinen on yksi arvokkaimmista lintujärvistä Pohjois-Savossa. Keskimmäisellä on parhaillaan käynnissä kunnostustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa linnuston ja kasvillisuuden tilaa rehevöityneellä järvellä. Kunnostustoimet toteutetaan EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia-LIFE-hanketta.
Tähänastiset kunnostustoimet palauttaneet vesikasvillisuuden monimuotoisuutta
Keskimmäisen lintuvesikunnostus aloitettiin jo kevättalvella 2015 ruoppaamalla avovesialueita umpeenkasvaneelle ja lähes soistuneelle entiselle vesialueelle. Ruopatun alueen kehittymistä on seurattu mm. ilmakuvaamalla ja maastokartoituksin. Kesällä 2018 kasvillisuudessa todettiin tapahtuneen selvä muutos. - Ruopatulta, muuta järveä syvemmältä vesialueelta löytyi monia muilta avovesialueelta kadonneita tai rajusti vähentyneitä vesikasvilajeja, kuten suomenlumme ja konnanulpukka sekä useat uposlehtiset lajit, kertoo hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Ruopattujen lampareiden kasvillisuus tarjoaa parantuneen elinympäristön ja ravintoa myös vesilinnuille. Näiltä osin tähänastisia kunnostustoimia voidaan pitää onnistuneina.
Nyt Keskimmäisellä on käynnissä lintuvesikunnostuksen toinen vaihe, jossa kaivetaan järven umpeenkasvaneelle osalle avovesilampareita ja muotoillaan kaivumassoista linnustolle soveltuvia pesimäsaarekkeita. Kunnostustoimet toteutetaan EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia-LIFE-hanketta.
- Nyt tehtävien kunnostustoimien toivotaan parantavan linnuston elinolosuhteita ja tarjoavan mm. pienpetojen saalistukselta suojaisia pesimäpaikkoja vesilinnuille ja lokeille, kertoo kunnostustoimista vastaava rakennusmestari Markku Hyttinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Nauru- ja pikkulokit lähes hävinneet Keskimmäiseltä
Monimuotoisen pesimälinnuston lisäksi Keskimmäisen lintujärvellä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana. Järvi kuitenkin kärsii rehevöitymisestä sekä ranta- ja vesikasvillisuuden yksipuolistumisen ja rantaluhtien pensoittumisen aiheuttamasta linnuston elinympäristön heikkenemisestä. Samat ilmiöt uhkaavat lintujärvien tilaa muuallakin Suomessa.
Keskimmäisen linnusto on köyhtynyt eikä tilanteen parantumista vielä näy. Pitkään jatkuneiden seurantojen perusteella järven pesimälinnustosta tiedetään kadonneen ainakin tukkasotkan ja punasotkan. Muista vesilinnuista mm. jouhi- ja lapasorsa sekä heinätavi ja haapana ovat vähentyneet. Toisaalta esimerkiksi telkkien määrä on järvellä lisääntynyt. Näkyvin muutos järven linnustossa on pidemmällä aikavälillä ollut nauru- ja pikkulokkien määrän romahdus. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta nykyisin lokkeja ei pesi järvellä käytännössä lainkaan.
Kalat ja linnut kilpailevat samasta ravinnosta rehevillä lintujärvillä
Rehevöityneissä järvissä myös särkikalasto lisääntyy. Tämä vähentää vesilinnuille ravinnoksi kelpaavien pohjaeläinten määrää, koska särkikalat ja sukeltaja- sekä puolisukeltajasorsat kilpailevat samasta pohjaeläinravinnosta. Kesällä 2018 Keskimmäisellä toteutettiin verkkokoekalastus, jonka avulla selvitettiin järven kalaston rakennetta. - Koekalastus vahvisti käsityksen, että järven kalasto on hyvin särkikalavaltainen, toteaa Antti Kanninen. Kalaston ja vesilintujen ravintokilpailu lienee Keskimmäisenkin tapauksessa olennainen linnuston elinmahdollisuuksiin vaikuttava asia.
Avovesialueiden kortteikot ovat hävinneet
Keskimmäisen kasvillisuuden pitkäaikainen kehitys tunnetaan hyvin, sillä järven kasvillisuutta on tutkittu ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Oheisella videolla järven kasvillisuutta tutkinut professori Heikki Toivonen kertoo järven kasvillisuuden ominaispiirteistä ja kehittymisestä. Näkyvin muutos järven kasvillisuudessa on ollut vielä 1990-luvulla runsaana esiintyneiden kortteikoiden lähes täydellinen häviäminen avovesialueelta.
Hydrologia-LIFE-hanke turvaa vuosina 2017-2023 Suomen arvokkaimpia kosteikkoja ennallistamalla soita sekä kunnostamalla puroja ja lintujärviä
Hydrologia-LIFE-hanke (metsa.fi)
Video: Keskimmäisen lintujärven kasvillisuuden pitkäaikaismuutokset (youtube.com)
Lisätietoja:
Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus
p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi
Rakennusmestari Markku Hyttinen, Pohjois-Savon ELY-keskus
p. 0295 026 794, markku.hyttinen(at)ely-keskus.fi