Joulukuu oli lauha ja sateinen (Pohjois-Karjala)

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -2,6 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -1,7 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta.

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa normaalia sateisempi. Kuukauden sademäärä vaihteli välillä 69–96 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Joulukuun lopun lauha sää tiivisti lumikerrosta, joten vuodenvaihteessa lunta oli lähes tavanomainen määrä eli noin 30 cm.
Lumen vesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 92–117 mm, kun se vuodenvaihteessa on keskimäärin 60 mm.    

Pielisen vedenpinta laski 10 cm joulukuun aikana, mutta kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 47 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikon mukaan 14 cm joulukuun aikana. Joulukuun lopussa vedenkorkeus oli 53 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä.
Ruunaan vedenkorkeus oli vuodenvaihteessa 10 cm, Kajoonjärven 13 cm ja Viinijärven 22 cm normaalia ylempänä.
Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus nousee tämänhetkisestä korkeudesta noin 5 cm helmikuun alkuun mennessä. Pielisen vedenpinnan ennustetaan laskevan noin 10 cm tammikuun aikana. 

Jokien virtaamat olivat joulukuussa keskimääräistä suurempia. Koitajoen keskivirtaama oli joulukuussa lähes viidenneksen tavanomaista suurempi. Pielisjoessa virtasi vettä lähes 1,4-kertaisesti tavanomaiseen nähden. Lieksanjoen keskivirtaama joulukuussa oli vastaavasti viidenneksen normaalia suurempi. 
Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa myös keskimääräistä suurempia. Jänisjoen Ruskeakoskella virtasi joulukuussa vettä lähes 1,4-kertaisesti tavanomaiseen nähden. Saramojoen joulukuun virtaama Roukkajankoskella oli vastaavasti 1,1-kertainen.   

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 9–71 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Routaa em. mittauspaikoissa ei joulukuun lopussa ollut, kun sitä normaalisti on noin 14 cm.

Joulukuun päättyessä jäänpaksuutta eivät havaitsijat vielä päässeet mittaamaan. Tammikuun 10. päivä mittaus kuitenkin päästiin tekemään. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli tuolloin 24 cm ja Pyhäselän Roukalahdella 16 cm. Pielisellä jää on 11 cm ja Pyhäselällä 16 cm tavallista ohuempaa.

• Tilasto-osa (pdf)

Vuosi 2017 oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi. Kevätpuoli oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä kylmempi. Huhti-, touko- ja kesäkuun keskilämpötila oli maakunnassamme 1–3 astetta keskimääräistä viileämpi. Suhteellisesti lämpimintä oli joulukuussa, jolloin Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli reilut viisi astetta normaalia korkeampi.

Kulunut vuosi oli Pohjois-Karjalassa normaalia sateisempi. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 700 mm, joka on noin neljä prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Sateisin kuukausi oli elokuu, jolloin satoi lähes puolitoistakertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten satoi tammikuussa.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta 5–15 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Kolea ja vähäsateinen kevät sai järvien vedenkorkeudet pysyttelemään melko alhaalla, mutta sateinen elokuu nosti järvien vedenpinnat  keskimääräistä ylemmäksi. Lämmin ja sateinen syksy sai järvien vedenkorkeudet myös pysyttelemään keskimääräistä ylempänä. Vuodenvaihteessa maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat 10–53 cm ajankohdan keskiarvoja korkeammalla.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin aina elokuulle saakka. Tuolloin pohjaveden korkeudet nousivat ja pysyttelivät tavanomaista korkeammalla aina vuodenvaihteeseen saakka. Joulukuun lopussa mittausasemilla pohjaveden korkeus oli ajankohdan keskiarvon yläpuolella 9–71 cm.  

Talvella 2017 maakunnan itä- ja pohjoisosissa lunta oli normaalisti, mutta maakunnan eteläosassa 3–25 cm tavallista vähemmän. Keväällä lunta oli huhtikuun lopussa tavanomaisesta poiketen koko maakunnassa. Myös uutta lunta saatiin paikoin vielä toukokuussa.
Talvella 2017 järvien jäänpaksuus oli lähes tavanomainen. Keväällä jäidenlähtö oli viikosta kahteen viikkoon myöhässä.

Suuremmilta tulvilta vältyttiin sekä talvella että keväällä 2017 vedenpintojen ja virtaamien ollessa melko tavanomaisia. Myöhäisestä keväästä johtuen tulvahuippu sattui yleensä tavanomaista myöhemmin. Syyskuussa saatiin Ylä-Karjalassa sadetta lyhyessä ajassa paikoin lähes 100 mm, mikä aiheutti tulvimista paikallisesti. Valtimonjoen Nuolikoskella vuoden 2017 tulvahuippu sattuikin 12.9., jolloin vedenkorkeus ja virtaama olivat ajankohtaan nähden epätavallisen korkealla. Suuret virtaamat maakunnan joissa loppuvuodesta 2017 eivät aiheuttaneet merkittävämpiä hyydeongelmia sään oltua lauhaa.

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199, teppo.linjama(at)ely-keskus.fi