Itä-Suomen maakunnissa on eroja maaseudun kehittämistyössä (Itä-Suomi)
Itä-Suomea käsitellään usein yhtenäisenä alueena. Todellisuudessa alueen maakuntien tavoitteissa, voimavarojen kohdentamisessa ja kehittämistyön vaikutuksissa on eroja, joskaan ei kovin suuria. Esimerkiksi Etelä-Savon tukien käyttöä luonnehtii muita maakuntia enemmän toimintamahdollisuuksien turvaaminen maaseudulla ja ympäristönhoito, Pohjois-Karjalaa puolestaan osallistaminen ja monipuolisuus ja Pohjois-Savoa elinkeinolähtöinen toiminta ja elintarvikeketju.
– Vaikka maakuntien välillä on eroja, kaikissa maakunnissa on saatu tuloksia aikaan. Tuen avulla on toteutettu 1.746 yritystoiminnan käynnistämishanketta, investointihanketta tai kehittämishanketta Itä-Suomessa. Tämän lisäksi on tehty paljon muun muassa ympäristön tilaa ja eläinten hyvinvointia parantavia toimia. Tuella on varmistettu myös elinkeinotoiminnan jatkuvuutta alueella, korostaa Tuomas Kuhmonen Augurix Oy:stä.
Tuen kohdentamisessa ja menekissä eroja
Maaseudun kehittämishankkeiden kirjo on ollut laaja, mutta alueilla on ollut erilaisia painotuksia. Esimerkiksi Etelä-Savossa on myönnetty muita maakuntia runsaammin rahoitusta laajakaistahankkeisiin, Pohjois-Karjalassa maaseudun peruspalveluihin ja Pohjois-Savossa maatalouselinkeinon kehittämiseen.
– Ympäristö oli laajasti mukana Etelä-Savon kehittämishankkeissa, mutta niukasti Pohjois-Savon kehittämishankkeissa, arvioi Irene Kuhmonen Augurix Oy:stä.
Etelä-Savossa yritysten perustamis- ja investointihankkeisiin myönnetyistä varoista lähes puolet suuntautui matkailuun, Pohjois-Savossa puolestaan elintarvikejalostukseen – molemmissa maakunnissa siis perinteisille vahvuusaloille. Pohjois-Karjalassa yritystukien käyttökohteet olivat maakunnista selvästi monipuolisimmat, samoin tuen yritystoimintaa monipuolistava vaikutus.
Ohjelmasta rahoitetaan lukuisia maataloustukia: luonnonhaittakorvausta, erilaisia ympäristötukia, eläinten hyvinvointia, neuvontaa, maatalousinvestointeja ja tilanpidon aloittamista. Etelä-Savoa profiloi muun muassa ympäristötukien laaja käyttö, Pohjois-Karjalaa luonnonmukaisen tuotannon tuen ja tilanpidon aloittamistuen laajuus ja Pohjois-Savoa eläinten hyvinvointituen ja maatalouden investointituen laajuus.
Tuensaajat pääosin tyytyväisiä – ohjelma monimutkainen
Tukea saaneiden tyytyväisyys hanke- ja yritystukien toimeenpanoon oli korkeinta Etelä-Savossa, maataloustukien osalta puolestaan Pohjois-Karjalassa. Yritys- ja hanketukien toimeenpanoon oltiin keskimäärin kohtuullisen tyytyväisiä, maataloustukien toimeenpanoon selvästi vähemmän tyytyväisiä. Tyytymättömimpiä oltiin maataloustuen määrään. Eri osa-alueista tuensaajat olivat tyytyväisimpiä tuen vaikuttavuuteen sekä tiedonsaantiin ja viestintään.
Ohjelman toteuttajat kokevat yhteistyön keskeisten tahojen välillä toimivan hyvin. Toimintatavat ovat pitkälle vakiintuneita. Yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kaivattiin entistä keskustelevampaa otetta ja yhteisten asioiden pohdintaa. Haastattelut toteuttanut Liisa Kytölä Suomen Aluetutkimus FAR:sta kertoo, että suurimmiksi haasteiksi ja puutteiksi koettiin ohjelman monimutkaisuus ja raskas byrokratia, tietojärjestelmien ongelmat, seurantajärjestelmän puutteellisuus ja ohjelman joustamattomuus ohjelmakauden aikana.
Koko maaseudun kehittämistoimintaa ja kehittämisjärjestelmää arvioitiin maakunnittaisissa työpajoissa. Etelä-Savon yleistä profiilia voisi luonnehtia sanoilla "toimijuutta ja puitteita toiminnalle", Pohjois-Karjalan profiilia sanoilla "kone kunnossa, monipuolisuus kunniassa" ja Pohjois-Savon profiilia sanoilla "tulosta tutuilla pelimerkeillä".
Arvioinnin toteutus
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat yhdessä tilanneet ulkopuolisen arvioinnin maaseudun kehittämistyön toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Väliarviointi koskee kauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta. Arvioinnin kohteena olevien tukien määrä vuosina 2015-2017 oli noin 344 milj. euroa. Tästä 80 % oli maataloustukia, 11 % kehittämishankkeille myönnettyjä tukia ja 9 % yrityshankkeille myönnettyjä tukia. Luvuissa ovat mukana sekä ELY-keskusten että toimintaryhmien (Leader) myöntämät tuet.
Arviointi on toteutettu ensisijaisesti benchmarking-näkökulmasta eli laatimalla erilaisiin aineistoihin ja näkökulmiin perustuvia maakuntien keskinäisiä vertailuanalyysejä. Itä-Suomi oli arviointiasetelman käytössä edelläkävijä. Arvioinnin toteuttajina toimivat Suomen Aluetutkimus FAR ja Augurix Oy. Arviointi valmistuu syyskuussa ja se tuottaa suosituksia kuluvalle ja tulevalle ohjelmakaudelle sekä valtakunnan tasolla muutosta kaipaaville asioille. Arvioinnin edistymistä ja välituloksia voi seurata arviointihankkeen nettisivuilta www.maakehys.fi.
Alla liitteenä kuvio myönnetyistä yritystuista suhteutettuna maaseutuväestön määrään.
Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa on runsaasti ja niukasti yritystukea saaneita kuntia, kun tuen määrä suhteutetaan maaseutuväestön määrään.
Lisätietoja arvioinnista antavat:
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 074
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 107
Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 692
Arviointiryhmän yhteyshenkilö Tuomas Kuhmonen, Augurix Oy, tuomas.kuhmonen(at)augurix.fi, p. 050 5911959.
