Helteinen kesä toi sinileväkukintoja itäiselle Suomenlahdelle, järvillä sinileväkausi aikaistui (Kaakkois-Suomi)

Suomenlahdella koettiin 2018 kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Heinäkuun alkupuolelta alkaen Saaristomereltä Suomenlahden itäosille asti esiintyi laajoja levälauttoja, joka ajautuivat ajoittain rannikolle ja sisäsaaristoon. Itäisen Suomenlahden rannikolla, Kotkan ja Haapasaaren itäpuolella tilanne ei keskikesällä vielä ollut yhtä hankala kuin lännempänä, mutta elo-syyskuun vaihteeseen mennessä sinilevälauttoja havaittiin myös täällä. Syyskuun alussa paksua levälauttaa kulkeutui rannoille sekä Pyhtään että Kotkan edustalla ja pintakertymistä ilmoitettiin myös Haminan edustalta ja Tammion alueelta.

Kaakkois-Suomen järvillä vain muutama erittäin runsas sinileväkukinta

Järvillä sinilevä runsastui lämpimässä säässä jo kesäkuun lopulla ja sinilevää oli perinteisen kesän verran elokuun alkuun saakka. Lämpimät säät jatkuivat syyskuulle ja levähavaintoja on kertynyt harvakseltaan vielä elokuun lopulla ja syyskuullakin.

Erittäin runsaita leväkukintoja oli Kaakkois-Suomen järvistä vain Lappeenrannan Haapajärvellä ja Iitin Sääskjärvellä. Elokuun puolivälissä tilanne selvästi rauhoittui. Mutta Kivijärven Kuuksenenselällä oli yksittäinen runsas havainto vielä syyskuulla.

Vesitilanne

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat lämpimän ja kuivan kesän jäljiltä edelleen varsin alhaalla, paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen alhaalla. Vesistön latva-alueilla sijaitsevien pienempien järvien lasku on jo pysähtynyt ja monissa järvissä vedenpinta on hieman noussutkin syyskuun sateiden myötä, mutta Päijänne sekä eräät muut alueen suurimmista järvistä jatkavat vielä laskuaan.

Päijänteen vedenpinta on lähes 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Päijänteen lähtövirtaama on ajankohtaan nähden pieni, noin 150 m3/s. Vedenpinnan ennustetaan alentuvan lokakuun loppuun mennessä 10-20 cm. Kymijoen pääuoman virtaama on alhainen, 160-180 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Saimaan vedenpinta on laskenut ajankohdan keskitasolle, kun se vielä heinäkuun alulla oli ns. normaalivyöhykkeen ylärajalla, puoli metriä ajankohdan mediaania ylempänä. Ennusteen mukaan Saimaa jatkaa laskuaan lokakuun lopulle saakka, jolloin se on todennäköisimmin 5-20 cm tämänhetkistä vedenkorkeutta alempana.

Kansalaisten mukana levätilanteen kartoittamisessa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on kansalaisten levähavaintoja varten sekä puhelin että sähköposti, johon kansalaiset voivat jättää omia ilmoituksia levähavainnoista. Tänä kesänä havaintoja tuli kolmisen kymmentä.

Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin myös Järvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi perustaa itselleen havaintopaikan ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Havaintojen tallentaminen Järvi-meriwikiin sujuu helposti älypuhelimille ladattavalla Havaintolähetti-sovelluksella.

Sinilevien esiintymistä seurattiin tänäkin kesänä viikottain

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on julkaissut kesä-elokuussa viikoittain katsauksen sinilevätilanteesta Suomen merialueilla ja järvissä. Sinilevien havainnointia jatketaan syyskuun loppuun asti. Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin.

Valtakunnallista leväseurantaa on toteutettu 20 vuotta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ollut mukana alusta asti. Kaakkois-Suomesta leväseurantaan kuuluu 19 pysyvää havaintopaikkaa.

Lisää aiheesta:

• Kaakkois-Suomen leväsivut  (Järvi-meriwiki)
• ELY-keskus
• Valtakunnallinen levätiedotus (Järvi-meriwiki)

Lisätietoja:

Tiedottaja Sirpa Skippari
P. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen
P. 0295 029 296

s-posti: [email protected]