Kasvupalveluiden pirstaloituminen huolettaa nykyisiä vastuutoimijoita

Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on parhaillaan valmistelussa. Se tähtää moderniin työmarkkinapolitiikkaan, jossa hallinnon sijasta keskiössä on asiakas. Kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen liittyy eriäviä näkemyksiä, sillä suuret kaupungit ovat ilmaisseet halunsa järjestää ne itse. Järjestämisvastuun hajauttamista ei nähdä järkeväksi nykyisissä vastuuorganisaatioissa eli ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Ne ovatkin ilmaisseet yhteisen huolensa mahdollisesta kompromissiratkaisusta. Nykyisten toimijoiden mukaan ratkaisussa olisi monia sellaisia heijastusvaikutuksia, jotka aiheuttavaa vakavaa huolta.

Kompromissiratkaisu lisäisi uuden hallintoportaan, kuntayhtymän, maakuntien rinnalle ja tekisi kasvupalvelujen järjestämisestä erittäin sekavan. Käytännössä siirryttäisiin kaksiportaisesta hallinnosta neliportaiseen. Samalla mentäisiin taaksepäin suhteessa uudistuksen markkinalähtöisyyteen. On todennäköistä, että kunnat ja kuntayhtymät haluaisivat toimia itse ensisijaisena palvelujen tuottajina. Rakennerahastot jäisivät maakuntiin, vaikka ovat oleellinen osa kasvupalveluja, mikä hajauttaa toimijatahoja asiakkaan näkökulmasta entistäkin laajemmalle. Vaikeimmin työllistyvien kasvupalvelu ajautuu myös kauemmas SOTE:sta, vaikka synergiaedut olisivat maakunnan sisällä ilmeisiä.

Järjestämisvastuun mahdollinen jakaminen johtaisi sirpaleisiin ja alueellisesti eriarvoisiin yritys- ja työvoimapalveluihin sekä halvaannuttaisi työllisyys- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanon. Päällekkäiset järjestelyt lisäisivät kustannuksia ja toisivat suuria haasteita sähköisten palvelujen ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen. Alueellisen eriarvoisuuden lisäksi asiakkaiden yhdenvertaisuuden periaate vaarantuisi myös maakunnan rajojen sisäpuolella. Ratkaisu vaikeuttaisi myös työvoiman saatavuutta ja liikkuvuuden edistämistä. Maakuntien erilaiset kasvupalvelujen järjestämisratkaisut vaikeuttaisivat yritysten kykyä hahmottaa alueelliset kumppanit osaavan työvoiman rekrytoinnissa.

Toivomme, että ennen tämän ratkaisun tekemistä paneuduttaisiin vielä kerran sen heijastusvaikutuksiin.

Liitteenä on ELY-keskusten ylijohtajien kannanotto kasvupalvelujen järjestämiseen, johon myös TE-toimistot ja KEHA-keskus yhtyvät.

Lisätietoja

• Mika Soinien
  ELY-keskusten ylijohtajien puheenjohtaja 2017
  Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
  Puh. 0295 027 403