Kaatopaikkakielto ohjaa metsäteollisuuden jätteitä hyötykäyttöön (Kaakkois-Suomi)

Biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikalle on rajoitettu valtioneuvoston asetuksella vuoden 2016 alusta lähtien. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen metsäteollisuuden erikoistumisryhmä on selvittänyt kuinka Suomen metsäteollisuudessa syntyviä biohajoavia jätteitä tällä hetkellä hyödynnetään sekä kuinka hyötykäyttöä voidaan mahdollisuuksien mukaan kehittää. Pääosin biohajoaville jätteille on löydetty hyvin hyötykäyttökohteita, mutta poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyvien jätteiden hallinnassa on vielä haasteita.

Yhteistyössä metsäteollisuuslaitosten kanssa

Selvityksen tarkoituksena oli saada myös metsäteollisuuslaitosten kokemuksia ja kehitysideoita biohajoavien jätteiden hyötykäyttöön liittyen, minkä takia selvityksen yhteydessä metsäteollisuuslaitoksille järjestettiin kysely. Kysely tehtiin sähköisesti, ja siihen pystyi vastaamaan vuoden 2017 touko- ja kesäkuun aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 30 metsäteollisuuslaitosta.

Nykyisin suurin osa metsäteollisuudessa syntyvästä biohajoavasta jätteestä hyödynnetään polttoaineena, mutta metsäteollisuuslaitokset ovat kiinnostuneita biohajoavien jätteiden muista hyötykäyttömahdollisuuksista, kuten hyödyntämistä uusien tuotteiden tai korkeamman jalostusasteen polttoaineiden raaka-aineena. Kyselyn vastausten perusteella metsäteollisuuslaitokset ovat halukkaita lisäämään yhteistyötä muiden metsäteollisuuslaitosten, jätehuoltoyhtiöiden ja muiden alan toiminnanharjoittajien kanssa biohajoavan jätteen korkeamman hyödyntämisasteen saavuttamiseksi.

Haasteena poikkeus- ja häiriötilanteiden jätteet

Tällä hetkellä metsäteollisuuslaitokset ovat hakeneet poikkeuslupaa pääasiallisesti vain poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyvien biohajoavien jätteiden loppusijoittamiselle. Metsäteollisuuslaitokset ovat selvittäneet mahdollisia hyödyntämis- tai käsittelykeinoja poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyville jätteille yhdessä jätehuoltoyhtiöiden kanssa, mutta kyseisille jätteille ei ole toistaiseksi saatavilla materiaalikierrätystä, erottelua tai purkamista, uudelleenkäyttöä tai energiahyötykäyttöä.

Metsäteollisuuslaitokset määrätietoisesti pyrkivät sisäisillä kehityshankkeilla sekä henkilökuntaa kouluttamalla lisäämään prosessien käyntivarmuutta ja ehkäisemään poikkeus- ja häiriötilanteita. Kun poikkeus- ja häiriötilanteet saadaan minimoitua määrältään ja kestoltaan, niissä syntyvien jätteiden laatu ja ominaisuudet tunnetaan paremmin, jolloin ne voidaan ohjata paremmin hyötykäyttöön. Osa poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyvistä biohajoavista jätteistä voidaan mahdollisesti polttaa, ja osa jätteistä voidaan esikäsitellä siten, että biohajoavan aineksen määrää voidaan vähentää.

Paljon mahdollisuuksia erilaisille toimijoille – uudet markkinat

Biohajoavien jätteiden kaatopaikkakielto on avannut uusia mahdollisuuksia eri toimijoille, sillä metsäteollisuudessa syntyvät biohajoavat jätteet soveltuvat yleisesti monipuolisesti hyödynnettäviksi, eikä jätteiden hyödyntämisessä ole vain yhtä tapaa. Uudet markkinat kannustavat nostamaan syntyneiden biohajoavien jätteiden arvoa sekä hyödyntämään jätteet paremmin siellä, missä niiden arvosta on eniten hyötyä.

Tutkimus kokonaisuudesssaan (Doria.fi)

Lisätietoja

Kehitysinsinööri Pilvi Virolainen
pilvi.virolainen(at)ely-keskus.fi
P. 050 350 8109