- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöjen säännöstelyyn Kokemäenjoen vesistöalueella (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta)
Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedote
Näkymä Kokemäenjoelta Kilpikosken yläpuolelta, Sastamala © Isid Diar
Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus SYKE ovat selvittäneet, miten Kokemäenjoen vesistöalueella on syytä varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin vesistöalueen virtaamissa ja vedenkorkeuksissa.
Vesistöaluetta koskevan padotus- ja juoksutusselvityksen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia pienentää merkittävien tulvariskialueiden, Porin ja Huittisten, tulvariskejä sekä vesistöalueen kuivuusriskejä. Selvitys perustui vuonna 2014 tehtyyn vesilain muutokseen, jonka tavoitteena on helpottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin varautumista.
Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämisselvityksessä tarkasteltiin puolestaan aiemmin annettujen säännöstelysuositusten toteutumista ja päivitettiin Näsijärveä, Vanajavettä, Pyhäjärveä ja Rauta-Kulovettä koskevat suositukset. Lisäksi laadittiin säännöstelysuositukset Kyrösjärvelle ja Siuronkosken yläpuolisille Mahnalanselälle ja Kirkkojärvelle
Tulvariskejä voidaan pienentää säännöstelyjä kehittämällä
Merkittävimmät tulvariskit aiheutuvat talviaikaisista hyydetulvista Kokemäenjoella. Padotus- ja juoksutusselvityksen keskeisimmät toimenpide-ehdotukset liittyvätkin ennakoiviin säännöstelytoimiin, joilla hyydetulvariskiä voidaan pienentää Kokemäenjoen alajuoksulla.
Kokemäenjoki tammikuussa 2005, Pori © Eero Laru
"Säännöstelytoimet pystytään selvityksen mukaan tekemään Kyrösjärveä lukuun ottamatta olemassa olevien säännöstelylupien puitteissa. Yhteistyö tulvariskien ehkäisemiseksi onkin ollut tiivistä säännöstelystä vastaavien yhtiöiden ja ELY-keskusten välillä", toteaa johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Padotus- ja juoksutusselvityksen toinen merkittävä, useaa järveä koskeva toimenpide-ehdotus liittyy ns. kevätkuoppaan, jolla tarkoitetaan järven vedenkorkeuden alentamista talven ja alkukevään aikana, jotta järvessä olisi tilaa lumen sulamisvesille. Koska vähälumiset talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, järvien vedenkorkeutta ei ole enää useinkaan tarvetta laskea keväisin samaan tapaan kuin aiemmin.
"Uuteen tilanteeseen sopeutuminen eli kevätkuopan muuttaminen joustavaksi vaatii selvityksen mukaan joidenkin alueen järvien osalta lupamuutoksia", kertoo Triipponen.
Järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhdessä eri intressitahojen kanssa
Pirkanmaan järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhteistyössä vesistöjen ja säännöstelyjen parissa toimivien tahojen kanssa niin, että eri intressitahojen tavoitteet voitiin sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen.
"Suositukset sisältävät sellaisia toimia, joiden toteuttamiseen säännöstelijät voivat osallistua omilla toimillaan. Tavoitteena on edistää riittävää ja avointa tiedon saantia, kohdella vesistön eri käyttäjäryhmiä tasapuolisesti, ottaa huomioon erilaiset vesitilanteet sekä olla aiheuttamatta kohtuutonta ja vältettävissä olevaa haittaa vesiluonnolle tai vesien käytölle", kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Suosituksia on yhteensä kymmenen ja ne koskevat muun muassa vedenkorkeustavoitteita eri vuodenaikoina, juoksutuksia, säännöstelylupien muutostarpeita, Vanajaveden säännöstelyrakenteiden muokkaamista sekä säännöstelyyn liittyvää viestintää ja yhteistyötä.
"Työ suositusten käytäntöön viemiseksi on jo aloitettu. Esimerkiksi Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupien tarkistamista selvitetään parhaillaan", Isid jatkaa.
Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämishankkeessa laadittiin kaksi julkaisua, joista toinen koskee säännöstelyjen kehittämissuosituksia ja hankkeen toteuttamista ja toinen hankkeen taustaselvityksiä. Taustaselvityksinä tehtiin kolme luontoselvitystä sekä ranta-asukkaille ja vesistön käyttäjille suunnattu kyselytutkimus.
Selvitysraportit
Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämishankkeessa laaditut julkaisut ja Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys löytyvät ymparisto.fi-sivuston kohdasta Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely.
Lisätietoja:
- Pirkanmaan ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, puh. 0295 036 188, [email protected] ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, puh. 0295 036 359, [email protected]
- Varsinais-Suomen ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953, [email protected]
- Suomen ympäristökeskus SYKE: kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, puh. 0295 251 751, [email protected]
- Julkaisupäivä
- 20.9.2017