Navigointivalikko
Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Kalankasvatuksen vesiensuojelussa riittää kehittämistä ja kestävyyshaasteita

Manner-Suomessa kasvatettiin vuonna 2015 noin 9 milj. kiloa kalaa ihmisravinnoksi, josta Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa noin 4,5 milj. kiloa eli 50 % maan tuotannosta. Kirjolohen tuotanto kattoi yli 90 % koko ruokakalatuotannosta. Kotimainen ruokakalatuotanto ei riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Erityisesti lohikalojen osalta joudutaan turvautumaan tuontikalaan.


 
Tuotanto ja vesistökuormitus vähentyneet merkittävästi

Kalankasvatuksen tuotanto on laskenut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tuotantomäärät olivat suurimmillaan vuosina 1989 - 2001. Erityisesti merialueella useimmat pienet yritykset ovat lopettaneet toimintansa ja kasvavat yritykset ovat ostaneet näitä laitoksia. Tuotantoa on siirretty myös Ruotsiin, jossa tuotanto on kasvussa sekä Itämeressä että siihen laskevissa vesistöissä.

1990-luvun alun jälkeen kalankasvatuksen ravinnekuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia. Kuormitusta ovat pienentäneet rehujen ja ruokintatekniikan kehittyminen sekä tuotannossa tapahtuneet muutokset. Kun tuotanto Suomessa on vähentynyt, myös kalankasvatuksesta koituva ympäristön kuormitus on pienentynyt.

Tavoitteena sekä tuotannon kasvattaminen että Itämeren hyvä tila 

Itämeren hyvää tilaa tavoitellaan merenhoidon, vesienhoidon sekä HELCOMin vesien tilaa ja ravinnekuormituksen vähentämistä koskevilla tavoitteilla. Toisaalta vuonna 2014 hyväksytty vesiviljelystrategia vuoteen 2022 asettaa tavoitteeksi ruokakalan kasvatuksen lisäämisen 20 miljoonaan kiloon Manner-Suomessa. Tavoite siis yli kaksinkertaistaisi nykytuotannon. Tämä nostaisi vesiviljelyn tuotannon arvon yli 100 milj. euroon. Samalla paranisi Suomen kalaomavaraisuus ja lisäksi ala työllistäisi yli 3 000 ihmistä nykyisen reilun tuhannen sijaan. Vesiviljelyn kasvun tulee kuitenkin tapahtua sopusoinnussa vesien tilaa ja kuormitusta koskevien tavoitteiden ja velvoitteiden kanssa. Tuotannon kasvu ei saa heikentää vesien hyvää tilaa tai vaarantaa sen saavuttamista.

Miten sinisen biotalouden edistämisessä huomioidaan vesistökuormitus? 

Sinisen biotalouden tavoitteiden mukaan vesiluonnonvaroja pyritään hyödyntämään aiempaa monipuolisemmin ja kestävämmin. Kalankasvatus kiertovesilaitoksissa, kasvatuksen laajentaminen avomerelle ja siirtyminen käyttämään Itämeren kalasta tehtyä rehua (Itämerirehu) on nähty keinoina kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseksi. Siirtyminen Itämerirehuun olisi koko Itämeren kuormituksen kannalta positiivinen asia, koska ravinteita ei tulisi kalajauhon mukana Itämeren ulkopuolelta kuten nykyään. Kalankasvatuslaitosten ympäristössä kuormituksen vaikutukset kuitenkin säilyisivät, sillä myös Itämerirehua käytettäessä laitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu paikallisesti. On esitetty, että käyttämällä kasvatuslaitoksen vaikutusalueelta pyydetystä kalasta tehtyä rehua, kalankasvattajan tulisi kompensaationa voida lisätä tuotantoaan. Kompensaation perusteisiin liittyy avoimia kysymyksiä. Kuormitusta kestävillä alueilla, kuten hyvässä tilassa olevilla avomerialueilla, Itämerirehun käyttö voisi kuitenkin olla peruste suuremmalle tuotannolle. Suurissa avomeriyksiköissä ongelmaksi voi sen sijaan muodostua kalojen talvisäilytys, joka tapahtuu suojaisemmilla paikoilla lähempänä rannikkoa.  Myös talvisäilytys tulee sijoittaa ympäristön kannalta kestäville vesialueille.

Hyvää huonommassa tilassa olevilla merialueilla, kuten Saaristomerellä, kasvatuksen lisääminen Itämerirehun perusteella on kuitenkin ongelmallista. Saaristomeri on pääosin tyydyttävässä tilassa, kun tavoitteena on vähintään hyvä tila. Saaristomerellä ravinnekuormitusta pitäisikin saada vähennettyä. Kansallisessa kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmassa Saaristomeri on luokiteltu alueeksi, jossa kalankasvatusta ei voida lisätä mutta olemassa olevia laitoksia voidaan keskittää paikoille, joissa kuormitus olisi vähemmän haitallista.

Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään ravinnekuormitusta, mutta kiertovesikasvatus on kuitenkin vielä kallista peruselintarvikkeiden tuottamiseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi valtakunnallisesti kalankasvatuksen ympäristönsuojelun kehittämistä

Tänään torstaina 29.9.2016 järjestetään Turussa valtakunnallinen kalankasvatuksen neuvottelupäivä, jossa käsitellään kalankasvatuksen ajankohtaisia ympäristöasioita.

Lisätietoja:

kalankasvatusmäärät, laitosten toiminta: ylitarkastaja Mirva Wideskog, p. 0295 022 962
vesien tila, kuormitus ja vesiensuojelu: johtava asiantuntija Janne Suomela, p. 0295 022 947


Alueellista tietoa