Tiedotteet 2016

Itämeren syvänteiden vettä työntynyt itäiselle Suomenlahdelle asti (Kaakkois-Suomi)

Marraskuun rannikkonäytteenottojen yhteydessä havaittiin itäisellä Suomenlahdella poikkeuksellinen tilanne: Haapasaaren ja Huovarin seurantapaikoilla veden suolapitoisuus oli 40 metrin syvyydellä ja sitä syvemmillä alueilla kohonnut kahdeksan promillen tasolle ja samalla veden happipitoisuus oli heikentynyt huomattavasti tavanomaisesta. Tyypillisesti pohjanläheisen vesikerroksen suolapitoisuus Haapasaaren ja Huovarin alueella on vaihdellut 5-7 promillen välillä. Suolaisessa syvävedessä mitattiin myös korkeita liuenneen fosforin pitoisuuksia. Vastaavankaltainen tilanne havaittiin alueella viimeksi vuonna 2006, mutta nyt Haapasaaren alueella havaittu pohjanläheisen veden suolapitoisuus oli jopa ennätyksellisen korkea (8,66 ‰). Näin suolaista vettä ei alueella ole todettu vuonna 1966 alkaneen seurannan aikana.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt tilanteen kehittymistä ja julkaisi tapahtumasta uutisen perjantaina 8.12.2016. Kyse on Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle marraskuun alkupuolella työntyneestä poikkeuksellisen runsaasta voimakassuolaisen syväveden virtauksesta. Sääoloista johtuen sisäänvirtaus jatkui voimakkaana marraskuun puoliväliin asti. Syväveden voimakkaan virtauksen Suomenlahdelle havaitsivat meren tilan seurannoissa läntisellä Suomenlahdella SYKE ja Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen tutkimuslaitos (SMHI), itäisellä Suomenlahdella sen vaikutukset näkyivät Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rannikkoseurannan tuloksissa. Muutokset oli havaittu myös Helsingin edustan merialueella, josta Helsingin kaupungin ympäristökeskus kertoi omassa uutisoinnissaan 18.11.2016.

Ennätysmäisen korkeat suolaisuusarvot selittyvät Pohjanmereltä Itämerelle tulleilla suolapulsseilla joulukuussa 2014 ja marraskuussa 2015. Näiden yhteisvaikutuksesta Itämeren pääaltaan vanhaa syvävettä on työntynyt pohjoiseen. Nyt Suomenlahdella havaittu syväveden sisään virtaus ei varsinaisesti riipu suolapulsseista, mutta niiden vaikutus kuitenkin näkyy sisään virranneen veden poikkeuksellisen korkeana suolapitoisuutena.

Vedenlaatu ja rehevyystilanne itäisellä Suomenlahdella on viime vuosina parantunut Pietarin jätevesikuormituksen vähetessä  ja Fosforit-lannoitetehtaan päästöjen kuriin saamisen seurauksena. Venäjän päästövähennysten ohella jopa merkittävämpi syy Kaakkois-Suomen merialueen tilan paranemiseen on se, että ns. sisäisen kuormituksen vaikutus Suomenlahdella on viime vuosina ollut selvästi vähäisempää kuin noin vuosikymmen sitten. Myöskään Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle työntyvän syväveden vaikutukset eivät viime vuosina ole näkyneet täällä yhtä voimakkaasti kuin läntisellä Suomenlahdella. Nyt syntynyt tilanne on poikkeuksellinen. SYKEn arvion mukaan tällä hetkellä keskisen Suomenlahden syvävesi sisältää noin puolitoistakertaisen määrän fosforia normaaliin vuodenajan tilanteeseen verrattuna. Mikäli suola- ja ravinnepitoinen vesi ei talven aikana merkittävässä määrin kulkeudu takaisin varsinaiselle Itämerelle, niin jäljellejäävällä fosforivarannolla voi pintakerrokseen sekoittuessaan olla huomattava vaikutus ensivuoden leväkukintojen voimakkuuteen.

Marras-joulukuun vaihteessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi vielä tilannekuvaa täydentävän näytteenoton Haapasaaren alueelta. Tämä varmisti, että tilanne itäisen Suomenlahden alueella oli edelleen aiemmin marraskuussa havaitun kaltainen, eikä runsassuolaisen veden takaisin virtausta lännen suuntaan ollut merkittävässä määrin tapahtunut. Seuraavan kerran tilannetietoa Suomenlahdelta on odotettavissa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandan tammi-helmikuussa toteutuvan Combine-seurantamatkan yhteydessä.

Linkkejä:

• Syken uutinen
• Helsingin ympäristökeskuksen uutinen

Lisätietoja:

Hydrobiologi Jouni Törrönen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
p. 0295 029 296
[email protected]