Navigointivalikko
Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2016

Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä kannustaa kuntia tarkastelemaan taajamien ajonopeuksia (Itä-Suomi)

Taajamien turvallisuudessa on yllättäviä eroja, kun mittarina käytetään asukaslukuun suhtautettua suojatiellä tapahtuneiden jalankulkijoiden henkilövahinkojen määrää. Keskusta-alueiden ja suojateiden turvallisuuteen vaikuttaa oleellisena tekijänä ajoneuvojen nopeus, joka ratkaisee jalankulkijan mahdollisuudet selviytyä hengissä mahdollisesta törmäyksestä. Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä kannustaa kuntia tarkastelemaan taajamakeskustojen nopeuksia ja harkitsemaan tarvittaessa nopeuksia alentavia toimenpiteitä.

Jalankulkijoiden suojatiellä tapahtuneita henkilövahinkoja vuosina 2011-2015 on kirjattu koko Suomessa yhteensä 1 210 kpl, keskimäärin 242 vuodessa.  Itä-Suomessa jalankulkijoiden vahinkoja tapahtuu määrällisesti eniten siellä missä väkeäkin on eniten, Kuopiossa ja Joensuussa. Kun vahinkojen määrä suhteutetaan asukaslukuun, muuttuu tilanne melkoisesti. Pieksämäki nousee kärkeen Itä-Suomessa (11,4 vahinkoa/100 000 as.) ja toiseksi koko Suomen tasolla (kärjessä Turku, 11,9). Myös Varkauden vahinkoluku on kohtuullisen korkea (9,0). Siilinjärvi sen sijaan jää tässä tarkastelussa häntäpäähän (2,8).


Kuva 1. Suojateillä tapahtuneet jalankulkijoiden henkilövahingot Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa 2011-2015. (Lähde: Liikenneturva)

Ajoneuvojen nopeus on keskeinen suojatieturvallisuuteen vaikuttava tekijä

Taajamien turvallisuuteen välittömästi vaikuttavia tekijöitä ovat liikennemäärä ja ajonopeudet. Näiden taustalla puolestaan on kaupungin rakenne ja sen kehittymishistoria sekä maankäyttöön ja katuverkon jäsentelyyn liittyvät suunnitteluratkaisut. Esimerkiksi Pieksämäellä ja Varkaudessa keskeisellä taajama-alueella ajoneuvoilla on paljon tilaa, mikä mahdollistaa nopeuksien nousun ja tekee ympäristön jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvattomaksi.

Ajoneuvon nopeus ratkaisee jalankulkijan tai pyöräilijän mahdollisuudet selviytyä hengissä mahdollisesta törmäyksestä. Jalankulkijan menehtymisen todennäköisyys kasvaa jyrkästi, kun törmäysnopeus on yli 60 km/h. Taajamien ydinkeskustoissa, joissa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, nopeusrajoitus tulisi olla 30 km/h.  Alhainen nopeus antaa ajoneuvon kuljettajalle aikaa havainnoida muita liikkujia ja reagoida erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi suojatien väistämissääntöä noudatetaan sitä paremmin mitä alhaisempi ajoneuvon nopeus on.


Kuva 2. Törmäysnopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todennäköisyyteen (Kuva: Liikenneturva, Lähde: E. Rosén ja U. Sander 2009).

Ajonopeuksien hillitsemiseksi löytyy monia keinoja

Katuympäristön tulee tukea alhaista nopeusrajoitusta ja keinoja ajonopeuksien hillitsemiseen on monia:

  • Taajamakeskustojen rakentaminen ja kehittäminen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla, jolloin ajoneuvoille jätetään tietoisesti vähemmän tilaa ja ajonopeudet alentuvat luonnostaan.  Myös pysäköinnin suunnittelu kaupunkikeskustoissa on keskeinen ajoneuvoliikennettä ohjaava toimenpide.
  • Erilaisia hidasteita, kuten korotuksia ja kavennuksia, voidaan käyttää soveltuvissa kohteissa, kuten vilkkaiden suojateiden tai koulujen ympäristössä.  
  • Suojatiemerkinnät tulee olla selkeitä ja hyvin havaittavissa ja niitä voidaan korostaa esimerkiksi lisävalaistuksella tai erilaisilla varoitusjärjestelmillä.  Näin autoilijoilla on paremmat mahdollisuudet havaita suojatiet ja niille aikovat jalankulkijat.
  • Väistämisvelvollisuusjärjestelmä vaikuttaa myös ajonopeuksiin; suosimalla tasa-arvoisia liittymiä esimerkiksi asuinalueilla, autoilijat pakotetaan alentamaan nopeuksia.  Ajokielloilla tai katuja katkaisemalla voidaan hillitä turvattomuutta aiheuttavaa läpiajoa asuinalueilla.
  • Siirrettävää nopeusnäyttöä voi käyttää tilapäisesti hillitsemään ajonopeuksia ongelmallisissa kohteissa ja sen avulla voidaan myös kerätä tietoa nopeuksista.  
  • Automaattinen nopeusvalvonta on tehokas keino nopeuksien hillitsemiseksi ja yleistymässä myös kaupunkien katuverkoilla.

Toimenpiteet ajonopeuksien hillitsemiseksi tulee suunnitella aina kyseiseen kohteeseen sopiviksi.

Lisätietoja:

Liikenneturva, yhteyspäällikkö Tuula Taskinen, p. 020 7282 396
Itä-Suomen poliisilaitos, ylikomisario Petri Pahkin
p. 0500 708 193
Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenneturvallisuusasiantuntija Kyllikki Komulainen, p. 0295  026 729

 


Alueellista tietoa