› Takaisin graafiseen esitykseen

Sillat

Siltojen kunnossapitoon kuuluvat perus- ja vauriokorjaukset sekä siltojen puhdistukset. Keskeinen tehtävä siltojen kunnossapidossa on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus. Sillat pyritään myös säilyttämään ulkonäöltään siisteinä.

Kuvituskuva

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Sillat tarkastetaan säännöllisesti

Suomen maanteillä on noin 14 200 siltaa. ELY-keskus tarkastaa alueensa sillat säännöllisesti ja huonokuntoisimmat korjataan vuosittain laadittavan kunnostusohjelman mukaisesti. Siltojen kantavuutta tarkkaillaan säännöllisesti ja painorajoituksilla varmistetaan liikenneturvallisuus ja sillan kestävyys. Oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla toimenpiteillä pyritään pidentämään siltojen käyttöikää.  Keskeisimpiä tehtäviä ovat liikenneturvallisuuden ja kantavuuden varmistaminen.

Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.

Määrärahojen niukkuudesta johtuen  korjaustoimenpiteitä joudutaan lykkäämään ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa vuosittain.

Painorajoitukset

Uusi ajoneuvoasetus nosti raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja 1.10.2013.  Ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispaino muuttui 60 tonnista 76 tonniin ja maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan. Ajoneuvokohtaiset kokonaispainot löytyvät Valtioneuvoston asetuksesta.

Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.

Siltarajoituksista lisätietoa Liikenneviraston sivuilla (jossa on painorajoitettujen siltojen luettelo ja kehitystyön alla oleva karttasovellus).

Painorajoitusten rajoitusmerkit

Avattavat sillat

Maanteiden yhteydessä olevien avattavien siltojen ja kanavien aukioloajat löytyvät sivun oikeasta reunasta.

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Sillat - Uusimaa ja Häme

Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla.

Siltojen hoito ja ylläpito

Siltojen hoidon ja ylläpidon tehtävänä on liikenneturvallisuuden ja kantavuuden varmistaminen. Tavoitteena on myös siltojen ulkonäön säilyttäminen siisteinä ja ympäristöönsä sopivina.

Uudellamaalla ja Hämeessä on noin 3000 siltaa, joista noin 30 peruskorjataan tai uusitaan vuosittain.  Suurempien siltakohteiden lisäksi kesäisin uusitaan teräsputkisiltoja ja tehdään pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia.

Siltoja korjataan vuonna 2018 noin 15 miljoonalla eurolla. Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen vilkasliikenteisten teiden sillat ovat tulleet peruskorjausikään. Näitä siltoja on määrällisesti paljon Uudenmaan ja Hämeen alueella. Korjauskohteina ne ovat vaativia suurien liikennemäärien takia.

Uusimisen ja peruskorjauksen lisäksi siltoja ylläpitokorjataan tarpeen mukaan. Ylläpitokorjauksia tehdään vuosittain noin sadalla sillalla. Ylläpitokorjauksen aikana sillalla pääsee liikkumaan, jolloin liikenteelle ei aiheudu merkittävää viivästystä.

Siltojen kunnon seuranta

Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla (noin 20–40 siltaa vuodessa)  ja vesistösilloille tarvittaessa sukellustarkastuksia. Näiden pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta peruskorjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.silta

Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttäväkuntoisella sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonokuntoinen silta on jo liikenneturvallisuutta vaarantava vaurioineen, ja se tulisi korjata heti.

Asianmukaisilla siltojen hoitotoimenpiteillä ennaltaehkäistään vaurioiden syntymistä ja hidastetaan siltojen rappeutumista.


Päivitetty

ota yhteyttä

0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

muualla verkossa